Poliisiylijohtaja Markku Salmisen mukaan poliisi ei halunnut ottaa riskejä Smash Asem -protestin yhteydessä lauantaina. Poliisi halusi toimillaan varmistaa, että tilanne pysyy hallinnassa, eikä mielenosoittajien joukko pääse riehumaan pitkin kaupunkia.
- Tätä on harjoiteltu tänä kesänä kahdessa tapauksessa, vappuna ja Taiteiden yönä. Ensimmäisellä kerralla homma levisi ihan käsiin, kun poliisin voimat olivat aliresurssoituja. Toisessa onnistuttiin paremmin. Asem-kokous on sellainen, jossa ei ole varaa epäonnistua, Salminen summasi maanantaina viikonlopun tapahtumia Kiasman edustalla Helsingissä.
Sekä Salminen että ylikomisario Teuvo Saikkonen Helsingin poliisista vakuuttivat, että poliisi toimi tilanteessa lainmukaisesti ja asiallisesti. Toimet nojasivat kokoontumis-, poliisi- ja rikoslakiin.
Saikkosen mukaan poliisilla oli jo ennen kokousta tiedossaan, että joidenkin mielenosoittajien tarkoituksena oli aiheuttaa häiriötä sekä vaarantaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tästä osoituksena olivat protestoijien paikalle mukaan ottamat rautapamput, puukepit, spraymaalit ja muut tavarat.
- On tärkeää tehdä ero laillisen mielenosoituksen ja mellakan välillä. Mielenosoitus on sananvapautta, jota poliisi turvaa kokouslainsäädännön mukaisesti. Jos ennakolta päätetään varustautua väkivallan välineillä, kuten rautaputkilla, niin ei siinä ole aikomustakaan osoittaa mieltä, Salminen toteaa.
Neuvotteluyhteys
vastapuoleen puuttui
Lain mukaan mielenosoituksesta pitää ilmoittaa poliisille viimeistään kuusi tuntia ennen sen alkamista. Mielenilmauksella tulee olla yhdyshenkilö, jonka kanssa poliisi voi neuvotella tarvittaessa tapahtuman ehdoista.
Saikkonen sanoo, että Smash Asem -protestin osalta ilmoitus oli tehty. Sen tehnyt henkilö ei kuitenkaan halunnut ottaa vastuuta tilaisuuden järjestämisestä. Poliisille oli myös epäselvää, oliko mainittu yhdistys edes olemassa.
- Jos poliisi ei voi neuvotella kenenkään järjestäjän kanssa, se tekee päätöksensä itsenäisesti, Saikkonen toteaa.
Hän muistuttaa, että poliisin yhtenä tehtävänä mielenosoituksissa on turvata kansalaisten oikeudet kokoontumiseen ja sananvapauteen. Toisaalta virkavallan on pidettävä huolta yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymisestä. Tästä syystä poliisi ei voinut sallia mielenosoittajien etenemistä joukkona keskustaan.
"Kutsukortteja ei
tällaisiin tilaisuuksiin jaeta"
Saikkosen mukaan poliisi antoi ensin Kiasman edustalle rantautuneelle joukkiolle hajaantumiskäskyn, ja kun sitä ei noudatettu, virkavalta päätti sulkea mielenosoittajien tien ryhmänä alueelta pois.
- Sellainen joukko, joka kokoontuu yhteen aikomuksenaan tehdä rikoksia tai aiheuttaa epäjärjestystä ja jättää noudattamatta hajaantumiskäskyä, syyllistyy mellakkaan.
- Kutsukortteja tällaisiin tilaisuuksiin ei jaeta. Kaikki ne, jotka ovat paikalle ilmaantuneet, ovat ikään kuin kokouksen osanottajia, Saikkonen sanoo.
Osan mielenosoittajista epäillään syyllistyneen virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen heitellessään muun muassa kiviä poliiseja kohti. Lisäksi osa protestoijista oli naamioitunut, mikä sekin on Suomessa mielenosoituksen kaltaisissa julkisissa tilaisuuksissa rikos.
Poliisin mukaan tapahtumia videoitiin, jotta voitaisiin jälkikäteen todentaa, kuka mahdollisesti syyllistyi rikokseen ja minkälaiseen. Paikalla olleiden henkilötiedot päätyvät poliisin rekistereihin ainoastaan silloin, jos henkilö on syyllistynyt rikoksiin tai otettu kiinni. Muiden henkilötiedoille poliisilla ei ole Saikkosen mukaan käyttöä.