Po­lii­si­ta­lol­le haussa EU-ra­haa

Suomen ja Ruotsin rajalle suunniteltu Tornion ja Haaparannan yhteinen poliisitalo ei nouse ilman EU-rahoitusta, jota ollaankin puuhaamassa yhteisvoimin. Kahden maan poliisien yhteistä työpaikkaa ei ole koko Euroopassa eli kokemuksia ei ole.

Ei rahaa tuomisina. Ruotsin oikeusministeri Thomas Bodström ja hänen avustajansa Malin Quick Oljelund kävivät kuulostelemassa suunnitelmaa kahden maan poliisitalosta.
Ei rahaa tuomisina. Ruotsin oikeusministeri Thomas Bodström ja hänen avustajansa Malin Quick Oljelund kävivät kuulostelemassa suunnitelmaa kahden maan poliisitalosta.
Kuva: Leo Mäkinen

Suomen ja Ruotsin rajalle suunniteltu Tornion ja Haaparannan yhteinen poliisitalo ei nouse ilman EU-rahoitusta, jota ollaankin puuhaamassa yhteisvoimin. Kahden maan poliisien yhteistä työpaikkaa ei ole koko Euroopassa eli kokemuksia ei ole. Se kuitenkin on voitu järkeillä, että yhteiselolle aukeaisi aivan uusi maailma ja innostusta löytyy hallinnon kaikista portaista.

"Ajatus on mainio ja se antaisi erinomaiset yhteistyömahdollisuudet", sisäasiainministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen kehuu.

"Olisi tulevaisuuden kannalta varmasti paras vaihtoehto", Lapin lääninpoliisitarkastaja Pentti Saira uskoo.

"Järkevin, toimivin ja taloudellisin ratkaisu", Haaparannan poliisimestari Öystein Kärneskog ja Tornion poliisipäällikkö Teijo Ojutkangas todistavat yhteen ääneen.

"Jännittävä, jännittävä", toisti moneen kertaan Ruotsin oikeusministeri Thomas Bodström, joka pistäytyi pikavisiitillä Haaparannalla tiistaina.

Vain rahasta on kaikki jälleen kerran kiinni. Sitä ei ollut tuomisinaan myöskään ministeri Bodströmillä.

Hän muistutti ruotsalaisesta kruunuvirrasta, jonka kulku edes tällaiseen kohteeseen ei ole suoraan ministerin peukalon alla.

Budjettiin varatut rahat menevät poliisihallitukselle, siltä lääninhallituksille, jotka omien suunnitelmiensa mukaan rahoittavat alueellisia ja paikallisia hankkeita.

Suomessa lääninhallitukset tekevät listansa poliisialan rakentamistarpeista. Listat vedetään yhteen sisäasiainministeriössä, joka asettaa suunnitelmat arvioimaansa tärkeysjärjestykseen.

"Me emme ole Tornion ja Haaparannan hanketta priorisoineet maan kuuden kiireellisimmän joukkoon", kehittämisjohtaja Marko Puttonen sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosastolta kertoo.

"Tekstissä on kuitenkin maininta, että tällainen hanke on mahdollisesti siellä syntymässä. Jos se nousee korkealle läänikohtaisesti, mekin harkitsemme vakavasti sen nostamista valtakunnalliselle listalle", Puttonen lupaa.

Lääninpoliisitarkastaja Pentti Saira tietää, kuinka Tornion poliisilaitos on perusremontin tarpeessa katosta lattiaan.

Pahoja puutteita on sen ulkoisessa ja sisäisessä turvallisuudessa. Lupa- ja passiasiat ovat liikuntarajoitteisten omin avuin tavoittamattomissa toisessa kerroksessa. Hissiä sinne ei ole.

Aika on ajanut koko sokkeloisen rakennuksen ohitse eli jotain on pakko tehdä. Korjataanko nykyisiä tiloja, päätetään muualla.

Saira uskoo, että Tornion ja Haaparannan yhteinen poliisilaitos ei jaksa nousta lääninhallituksen listalle. Rahaa on jaossa niin vähän.

Myös hän kaipaa EU-rahoitusta, jonka jälkeen kansallisenkin rahoituksen järjestyminen on helpompaa.

Lääninhallituksen listan kärkinimi on Ivalon poliisilaitos. "Sinne ei kehtaa edes viedä vieraita", Saira sanoo.



Ministeriön ykkösvaihtoehto


Yhteinen poliisilaitos ruotsalaisten kanssa on kansliapäällikkö Viljasen mukaan ministeriön ykkösvaihtoehto Tornion poliisin tilatarpeisiin.

"Siellä kyllä on tiettyjä tiloja, joihin poliisi voisi muuttaa, mutta me olemme sitä vaihtoehtoa toppuutelleet. Muuttolupa toisiin tiloihin annetaan vasta sitten, jos yhteishanke ei toteudu."

Myös Viljanen sanoo, että ilman EU-rahaa suunnitelma ei toteudu. Budjettivaroilla voidaan vain rakentaa loppuun keskeneräiset kohteet. Mitään uutta ei voida panna alulle.

Ilmoita asiavirheestä