Pääkirjoitus

Po­lii­sis­ta va­roit­ta­mi­nen vaa­ran­taa lii­ken­teen

Poliisien läsnäolosta liikenteessä varoittaminen on ollut iät ajat yleistä kansanhuvia.

Poliisien läsnäolosta liikenteessä varoittaminen on ollut iät ajat yleistä kansanhuvia. Enää ei ole tapana vilkutella valoja vaaran vaaniessa, vaan varsinkin ammattiautoilijat viestittävät toisilleen poliisin tarkastuksista sosiaalisessa mediassa (Kaleva 6.10).

Viestit poliisien ratsioista kulkevat nopeasti ammattiautoilijoiden suljetuissa verkoissa, joihin ei pääse muuta kuin tarkkaan rajattu porukka salasanalla tai ryhmälle annetuilla tunnusluvuilla.

Näin viallisella kalustolla, liian suurilla lasteilla, lepoaikoja rikkomalla tai muulla tavalla luvattomasti ajavat autoilijat voivat vaihtaa reittiä ja vältellä tarkastuksia.

Poliisi arvioi kuljettajien keskinäisen viestinnän lisääntyneen merkittävästi. Tähän johtopäätökseen on tultu, kun on huomattu, että ratsian alussa kiinni saattaa jäädä törkeästi säädöksiä rikkovia kuljettajia, mutta ei enää myöhemmin valvontavuoron aikana.

Niinikään yön pimeydessä tehdyt tarkastukset ovat tuottaneet tavallista enemmän rikkomuksia. Tällöin varsinkin lepoaikoihin liittyviä määräyksiä jätetään noudattamatta.


Liikenne kovenee koko ajan liikennemäärien kasvaessa. Rekat ovat aikaisempaa suurempia, onneksi myös pääasiassa parempikuntoisia kuin ennen. Tämä ei kuitenkaan oikeuta turvallisuusmääräysten laiminlyönteihin.

Kaluston kuntoon, lastin painoon ja lepoaikojen pituuteen liittyvillä määräyksillä pyritään ennalta ehkäisemään onnettomuuksia. Siksi varaa näiden laiminlyönteihin ei ole.

Erityiseksi sankaruudeksi ei voi lukea sitä, että onnistutaan hämäämään tärkeää valvontatyötä tekeviä poliiseja. Muun liikenteen kannalta tämä on suorastaan raukkamaista ja rinnastettavissa avunantoon rikokseen.