Po­lii­si­pii­rien kar­sin­ta siirtyy

Poliisipiirien raju supistaminen siirtynee seuraavan hallituksen päätettäväksi. Vaikka päähallituspuolueissa on kannatusta poliisihallinnon uudistamiselle, aluepoliittisesti tunteita herättävää ratkaisua ei haluta tehdä kesken kiihkeän vaalitaistelun. RKP vastustaa tiukasti karsintasuunnitelmaa.

Poliisipiirien raju supistaminen siirtynee seuraavan hallituksen päätettäväksi. Vaikka päähallituspuolueissa on kannatusta poliisihallinnon uudistamiselle, aluepoliittisesti tunteita herättävää ratkaisua ei haluta tehdä kesken kiihkeän vaalitaistelun. RKP vastustaa tiukasti karsintasuunnitelmaa.

Sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) vastaanottaa tänään keskiviikkona paikallispoliisin hallintoremonttia pohtineen työryhmän välimietinnön.

Työryhmä esittää, että poliisipiirien määrä karsitaan 29:ään. Uudistusta perustellaan muun muassa sillä, että hallintoa karsimalla saadaan lisää poliiseja kenttätyöhön. Hälytysvalmiuden ylläpito pienissä poliisipiireissä on nykyisin myös vaikeaa.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman epäilee, että saadaanko byrokratiaa karsimalla resursseja välttämättä kenttätyöhön. "Poliisihallintoon tulleet resurssit ovat häipyneet kuin tuhka tuuleen, kun on tehty uudistuksia."

Ex-hallintoministeri Backman muistelee, että vuonna 1996 tehdyn kihlakuntauudistuksen tavoitteena oli vapauttaa lisäresursseja poliisityöhön.

Hän asettaa nyt uudistuksen tiukaksi ehdoksi, että kentällä työskentelevien poliisien määrän pitää lisääntyä.



Hallitus voi päättää
poliisipiirien määrästä


Backman ihmettelee Rajamäen kiirettä asiassa. Hänen mukaansa eduskunnan pitää pystyä reagoimaan esitykseen. Eduskunta jää ensi perjantaina vaalilomalle.

Eduskunta hyväksyi poliisihallintolain uudistamisen yhteydessä ponnen, että hallituksen pitää antaa poliisipiirien karsimisesta kirjallinen selvitys hallintovaliokunnalle ennen ratkaisua.

Rajamäki on kaavaillut vievänsä uudistuksen hallituksen hallinnon kehittämisen ministeriryhmään 22. helmikuuta. Sisäministeri sanoi viime lauantaina Helsingin Sanomissa haluavansa, että nykyinen hallitus tekee asiata päätöksen.

Viime vuoden lopulla tehdyn lakimuutoksen jälkeen valtioneuvosto voi päättää poliisipiirien määrästä erillään kihlakunnista. Nykyisin kihlakunnat koostuvat itsenäisistä poliisi-, syyttäjä- ja ulosottoyksiköistä.



Kalli kyseenalaistaa
läänin poliisiportaan


Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Timo Kallin pitää ongelmallisena, miten kihlakuntajärjestelmälle käy uudistuksessa.

"Jos poliisipiirit vähenevät nykyisestä alle puoleen, onko edellytyksiä enää, että poliisihallinnolla on läänitasolla edelleen oma porras. Hallintovaliokunnan on saatava ennen päätöksiä valmistelusta selvitys kuten eduskunta on edellyttänyt", Kalli korostaa.

Kallin mielestä poliisipiirien karsinnassa ei pidä kiirehtiä, vaikka hallinnon uudistuksen päälinja on jo valittu. "Uudistusta pitää viedä eteenpäin niin, ettei synny kuvitelmia, että jollakin on vain tarpeita saada uudistuksesta kannuksia ennen vaaleja."



Häkämies: Esityksessä
kannatettavia piirteitä


Kokoomuksen Jyri Häkämies neuvoo Rajamäkeä, että "pöydän putsaus olisi reilumpaa jättää seuraavalle vaalikaudelle".

"Virkamiesvalmistelun pohjalta olin ymmärtänyt, että päätös tehtäisiin vasta ensi vaalikaudella. Tämä nopea aikataulu tuli aivan metsästä. Poliisihallintolain yhteydessä eduskunta edellytti, että sitä pitää informoida muutoksista", Häkämies muistuttaa.

Häkämiehen mielestä uudistusesityksessä on kannatettavia piirteitä.

"Kun poliisien määrärahat laahaavat perässä, niin on käännettävä kaikki kivet."

Ilmoita asiavirheestä