"Poliisin hallinto-organisaatio on nykyisin liian raskas ja hierarkkinen. Suomessa on siirryttävä suurempiin johtamisalueisiin", sisäministeriön kansliapäällikkö Ritva Viljanen linjaa.
Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvät säästövaatimukset pakottavat poliisihallinnon myös säästökuurille.
"Säästöt kohdistuvat poliisin hallinto-organisaatioon eivätkä arjen poliisityöhön. Ihmiset tarvitsevat arjen poliiseja, joita on Suomessa 7 750. Se on hyvin vähän verrattuna muihin Euroopan maihin", Viljanen korostaa.
Poliisiylijohtaja Markku Salminen on samoilla linjoilla. "Valtion tuottavuusohjelmaa on vaikea toteuttaa, mikäli hallintoa ei pystytä uudistamaan. Nykyisin poliisipiirejä on liikaa."
Poliisipäälliköiltä
vaaditaan enemmän
Alueellisten hälytyspalvelujen on määrä helpottua, kun poliisihallintoa organisoidaan nykyistä isommalla joukolla.
Salmisen mukaan useampia poliisipartioita on saatava yhdelle alueelle. "Johtamisella ja organisaatioilla on vaikutusta kansalaisten turvallisuuteen eikä se ole vain hallinnon sisäisiä järjestelyjä."
"Poliisityöhön on saatava entistä vahvemmin kansalaisia palveleva näkökulma. Poliisi saa vuosittain miljoona hälytystä, joista kotihälytyksiä on 81 000. Yhteiskunta ei voi lähteä siitä, että apua pitää odottaa", Salminen korostaa.
Viljasen mukaan osaaminen vahvistuu johtamisalueen laajentuessa. "Johtajilta pitää vaatia entistä enemmän, koska ala on entistä monimutkaisempaa."
"Uudistus ei saa vaikuttaa poliisin toiminnallisten toimipisteisiin kuten hälytyspartioiden ja rikostutkijoiden tukikohtiin sekä kansalaisten palvelupisteisiin. Lähdemme liikkeelle ensisijaisesti paikallispoliisin resurssien turvaamisesta", sisäministeriön valtiosihteeri Kari Salmi (sd.) sanoo.
Salmen mukaan poliisipäälliköiden johdettavaksi syntyy isompia alueita, jolloin operaatiot on helpompi toteuttaa. Poliisipäälliköillä on suora käskyvalta aiempaa isommalle poliisijoukolle.
Pohjaksi ei oteta
väestöpohjaa
Salmi johtaa paikallispoliisin aluejaotukseen työryhmää, jolta on määrä valmistua esitys tämän vuoden loppuun mennessä. Laajemmalle hallintoremontille valmisteluaikaa on ensi vuosi.
"Poliisipiirit eivät voi olla liian pieniä eikä liian suuria väestöpohjan osalta. Tarvitsemme hyvin eri kokoisia poliisipiirejä. Pohjaksi ei voi ottaa tiettyä väestöpohjaa eikä työssäkäyntialueella", Salmi sanoo.
"Meillä on sama lähtökohta kuin muissa Pohjoismaissa, jossa arvioitiin poliisin vaikuttavuutta ennen rajojen vetämistä", Salmi painottaa.
Krp ja Liikkuva poliisi
myös tarkasteluun
Sekä Keskusrikospoliisi että Liikkuva poliisi ovat aloittaneet myös oman uudistustyönsä.
"Molemmilla voi olla olemassaolonoikeutuksensa. Niiden suhde paikallispoliisiin pitää arvioida. Liikennevalvonta tapahtuu jo nykyisin pitkälti paikallispoliisin toimesta", Salmi muistuttaa.
Salmisen mielestä Keskusrikospoliisin toimintaa ja toimipaikkoja on mietittävä uudelleen.
"Keskusrikospoliisin organisaatio perustuu vanhaan läänijakoon. Rikollisuuden luonne on myös muuttunut. Ammattimainen kansainvälinen rikollisuus edellyttää poliiseilta erilaisempaa osaamista ja kielitaitoa", Salminen muistuttaa.
Salminen pitää tärkeänä, että Keskusrikospoliisi ja Liikkuva poliisi tekevät itse kehittämistyönsä. "Ministeriö ei aio sanella uutta mallia."