Kun tieto World Trade Centeriin törmänneestä lentokoneesta kantautui Microsoftin tietoturvapäällikkö Howard A. Schmidtin korviin syyskuun 11. päivänä 2001, hän oli tietoturvallisuutta käsittelevässä palaverissa, jossa olivat mukana muiden muassa senaattorit Hillary Clinton ja John Kerry.
Rakennus evakuoitiin ja poliisi saattoi senaattorit turvaan. Schmidt kuuli autonsa radiosta viestin, jossa kehotettiin kaikkia sotilashenkilöitä ilmoittautumaan lähimpään tukikohtaan, ja armeijan reserviläisenä Schmidt teki työtä käskettyä.
Ensimmäiset tunnit iskujen jälkeen olivat sekavia. Schmidt ilmoittautui armeijan komentavalle kenraalille, joka määräsi Schmidtin aktiivipalvelukseen. Pian sen jälkeen Schmidt sai soiton Bill Gatesin toimistosta, josta hänen käskettiin ottaa yhteyttä puolustusministeriön tietojärjestelmäyksikköön. Schmidt kertoi sikäläiselle kolmen tähden kenraalille, että Microsoft vuokraa 757-lentokoneita, lastaa ne täyteen tekniikkaa ja henkilökuntaa, ja lennättää ne paikalle ilman kustannuksia.
Poliisiurallaan Schmidt oli tietotekniikkarikosten tutkinnan pioneeri, ja poliisitoverit nimittelivät häntä silloin vitsikkäästi aseistetuksi nörtiksi, "a geek with a gun". Nyt nörtti vietti loppupäivän ohjaamalla Microsoftin resursseja oikeisiin kohteisiin terrori-iskun jälkimainingeissa yhteistyössä kahden kenraalin kanssa.
Schmidt, joka pian WTC:n iskujen jälkeen nimitettiin Valkoisen Talon tietoturvaneuvonantajaksi, on alansa huippuekspertti. Schmidt konsultoi tietoturva-asioissa eri maiden hallituksia ja yhtiöitä, ja mies on istunut samassa pöydässä esimerkiksi Bill Gatesin ja George W. Bushin kanssa. 58-vuotias Schmidt on leppoisa näky khakihousuissa, farkkupaidassa ja vaellussaappaissa, mutta häntä ei haluaisi penkomaan omia asioitaan.
Poliisista nörtiksi
Schmidt aloitti tietokoneiden kanssa puuhaamisen ollessaan ilmavoimien palveluksessa. Hän oli ollut aktiivipalveluksessa seitsemän vuotta Vietnamin sodan ollessa kiivaimmillaan ja palveli muun muassa kolmella komennuksella Kaakkois-Aasiassa. Aktiiviuran jälkeen Schmidt palasi ilmavoimiin siviilinä ja kiinnostui teknologiasta.
"Elettiin 60-70-lukua, ennen pc-vallankumousta. Me käytimme mainframe-koneita budjetointiin ja tavarantoimitusten seuraamiseen. Nautin teknologiasta ja yritin hyödyntää sitä työssäni paljon, mikä johtui varmaan siitä, että halusin päästä vähän helpommalla", Schmidt virnistää.
Schmidt oli radioharrastaja ja rakensi ensimmäisen tietokoneensa vuonna 1977. Siirtyessään ilmavoimista poliisiksi arizonalaiseen pikkukaupunkiin hän pystyi yhdistämään tietokoneet ja työnsä toden teolla.
1980-luvun puolivälissä Yhdysvaltojen huumejengien määrä räjähti käsiin. Huumeet levisivät myös Schmidtin kaupungin kaltaisiin pieniin paikkoihin, ja poliisi yritti taistella epidemiaa vastaan.
"Me keräsimme käsin tietoa korteille erilaisista vihjeistä. Jos tuli nimetön soitto, missä kerrottiin, että tähän ja tähän osoitteeseen ilmestyy joka ilta tiettyyn aikaan epäilyttävä musta Chevy, kirjoitimme sen muistiin ja panimme kortin arkistoon. Pari viikkoa myöhemmin joku saattoi soittaa mustasta autosta jossain toisessa osoitteessa. Nämä tiedot jäivät yhdistämättä, ellei joku poliiseista käynyt käsin läpi tuhansia kortteja", Schmidt muistelee.
Schmidt sai rahoituksen pc:n ostamiseen ja hän kirjoitti tietokantaohjelman tätä varten. Pian hän huomasi, että pieni poliisilaitos pystyi automatisoimaan monia hakujaan.
Huumekauppiaiden salasanamurtoja
Schmidtin taidot eivät kuitenkaan rajoittuneet pelkkään tietokantaohjelmointiin. 80-luvun loppupuolella poliisi pidätti huumekauppiaan, joka piti kirjaa bisneksistään tietokoneella, kun monet huumekauppiaat vielä säilyttivät tietojaan paperilla. Tietokone ajautui Schmidtille, koska muut eivät juuri tunteneet tekniikkaa.
Tietokone oli suojattu salasanalla ja pidätetty huumekauppias uhosi, että Schmidt saa tehdä sille mitä haluaa. Schmidt onnistui murtamaan salasanan ja hän tulosti kirjanpidon. Sen jälkeen hän marssi kuulusteluhuoneeseen ja pudotti paperipinkan pöydälle epäillyn eteen. Huumekauppias tunnusti.
"Ennen pitkää tajusimme todisteiden metodologisen keräämisen tärkeyden. Tietotekniikkarikosten tutkinta edellyttää metodeja, joiden avulla saadaan esille tietoa, mutta myös voidaan osoittaa, että mitään ei ole lisätty tai muutettu. Pikkuhiljaa osasimme purkaa tietoja koneilta muuttamatta tiedostojen aika- ja päivämäärätietoja ja sen sellaista", Schmidt kertoo.
Poliisien tietotekniikkarikosten tutkinta oli hyvin järjestymätöntä. Koko maassa oli puolen tusinaa poliisia, jotka olivat myös päteviä tietotekniikan alalla - ne kuuluisat "geeks with guns" - ja he, Schmidt mukaanluettuna, muodostivat epävirallisen verkoston. Tästä verkostosta kasvoi ajan myötä varsinainen tietotekniikkarikosten tutkinnan haara. Schmidt itse kehitti monia tekniikoita, joita pystyttiin hyödyntämään laajemmin.
Kerran poliisi pidätti huumekauppiaan, jolla oli lentokone kokaiinilastissa ja salasanalla suojattu kannettava tietokone. Schmidt kehitti metodin, jolla salasanan pystyi kiertämään, ja hän pääsi käsiksi diilerin tiedostoihin, joita hän käsitteli Quicken-taloudenhallintaohjelmalla.
"Hän piti kirjaa rahankäytöstään sillä ohjelmalla. Quickenissä oli esimerkiksi kaikki hotellit, jotka hän oli ostanut, kaikki kanavat, mitä kautta hän pesi rahaa."
Tietotekniikkaa käyttäviin rikollisiin kuuluvat myös pedofiilit, joiden nettirenkaita poliisi pyrkii nykyisinkin hajottamaan. Pedofiilit piilottelevat lapsipornoa ja muuta aineistoa koneillaan esimerkiksi muuttamalla tiedostonnimiä vaikkapa girl12.jpg:stä recipes.doc:ksi. Schmidt kehitti mekanismin, joka käy läpi kaikkien tiedostojen rakenteet tiedostoformaatin varalta. Kun tiedoston rakenne paljastaa formaatiksi jpg:n, mutta tiedostonnimi on .doc, ohjelma merkitsee tiedoston epäilyttäväksi.
"Halusimme suojella teknologiaa"
Schmidtin maine kantautui liitovaltion poliisin FBI:n korviin, ja pian häntä pyydettiin kouluttamaan FBI:n henkilöstöä. Schmidt vietti kolme vuotta 80-90 -lukujen vaihteessa FBI:n palveluksessa, ennen kuin hän siirtyi Microsoftille.
Siirtyminen valtion hommista Microsoftille oli yllättävän helppo.
"Olin tottunut tekemään töitä puku päällä ja nyt yhtäkkiä käytävillä tuli vastaan ihmisiä shortseissa ja varvassandaaleissa, mikä oli ehkä se suurin muutos", Schmidt hekottelee.
Schmidtistä tuli ennen pitkää Microsoftin tietoturvajohtaja, ja hänen aikanaan tietoturvan kanssa työskentelevä yksikkö paisui seitsemästä hengestä vajaaseen kuuteenkymmeneen. Tämä tapahtui aikana, jolloin tietoturvasta ei juuri haluttu edes puhua.
"Oli hyvin vaikeaa saada ihmisiä istumaan saman pöydän ääreen turva-asioiden puitteissa", Schmidt huokaa. "Kuitenkin minä ja työtoverini olimme hyvin intohimoisia tietoturvan suhteen. Nykyisin tietoturvatyypit tienaavat enemmän kuin keskivertonörtti, mutta tuohon aikaan niin ei vielä ollut. Me rakastimme turvallisuutta, me todella rakastimme sitä. Me halusimme suojella teknologiaa."
Schmidt nojautuu taaksepäin nojatuolissaan ja juo vähän mineraalivettä. Pitkälle uralle on mahtunut kaikenlaista. Häntä kohti on poliisiuralla ammuttu kerran ja yritetty puukottaa kaksi kertaa, mutta jännittävimmät hetket ovat tulleet tietotekniikan parista.
"Microsoft oli varmaan jännittävintä aikaa urallani, vaikkakin se oli yksi stressaavimpia jaksoja elämässäni. Siellä pystyimme vaikuttamaan yrityksen suuntaan. Tietysti olen ollut onnekas, kun olen saanut tehdä töitä Condoleezza Ricen, Colin Powellin, Bushin, Gatesin ja Steve Ballmerin kanssa, ihmisten kanssa, joilla on niin suuri vaikutus maailman asioihin."
Muisto Microsoftin-uran alkuajoilta hymyilyttää Schmidtiä.
"Erään työpäivän jälkeen sanoin kaverilleni, että et ikinä usko mitä tapahtui. Bill Gates oli samassa palaverissa ja hän katsoi minua, ja sanoi ´Moi Howard, mitä kuuluu?´ Se oli jännää, ja olin sentään jo aikuinen mies", Schmidt nauraa.
