Poliisi ei ole järjestelmällisesti seulonut internetissä toimivia viha- ja rasismisivustoja. Tällaisia sivuja poliisi on löytynyt tähän mennessä lähinnä yleisövihjeiden tai vähemmistövaltuutetun tutkintapyynnön perusteella.
Kauhajoen tapauksessa poliisi sai yleisövihjeen internetissä julkaistusta ampumavideosta. Poliisi ei kuitenkaan katsonut aiheelliseksi ottaa mieheltä asetta ja määräaikaista aseenkantolupaa pois. Lain mukaan tähän olisi ollut mahdollisuus.
Matti Saaren julkaisemissa videoissa ja kuvissa ei sinänsä ollut mitään lain vastaista. Myöskään rikoksen suunnitteleminen ei ole lain mukaan rangaistavaa kuin tietyissä poikkeustapauksissa.
Kauhajoen tapahtumien jälkeen keskusrikospoliisi ilmoitti aloittavansa internetin tehostetun tarkkailun ainakin kuukauden ajaksi.
Tietoverkkoja koskevissa kysymyksissä eduskunnan aktiivisimpiin kansanedustajiin lukeutuva Jyrki Kasvi (vihr.) näkee keskusrikospoliisin aloittaman tarkkailun oikean suuntaisena toimena.
"Internetistä on puhuttu paljon, mutta tähän asti viranomaisten toiminta on perustunut kielto- ja karanteenimentaliteettiin. Suomessa ei olla haluttu nähdä sitä, miten netin sosiaalinen järjestelmä toimii", Kasvi sanoo.
"Viranomaisten ensimmäinen tehtävä on sivistää itseään nuorten digitaalisesta kulttuurista, että he voisivat havaita mitkä ilmiöt siellä ovat normaaleja ja mitkä eivät", Kasvi jatkaa. Kansanedustaja Kasvi istuu tulevaisuusvaliokunnassa varapuheenjohtajana ja hän on myös Parlamentaarikoiden kansainvälisen tietoyhteiskuntajärjestön IPAIT:n puheenjohtaja.
Tällä hetkellä laki sallii poliisin esiintyä netissä ainoastaan poliisina. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero haluaisikin poliisille mahdollisuuden soluttautua netin vihayhteisöihin, jolloin sen olisi helpompi päästä väkivallantekoja suunnittelevien henkilöiden jäljille.
Poliisilla on lain mukaan mahdollisuus saada haltuunsa verkkoviestien lähettäjän tunnistamistiedot, jos on todennäköistä, että viesti on sisällöltään rangaistava. Tuomioistuimen päätöksellä sivut voidaan sulkea kokonaan. Sivujen sulkeminen on monesti tehotonta; kun sivustot suljetaan, ne putkahtavat kohta esiin jostain toisesta osoitteessa, jonka palvelin sijaitsee kaukana Suomen rajojen ulkopuolella.
Tavallinen internetin käyttäjä pääsee pitkälle muistaessaan, että netissä ovat voimassa samat lait kuin internetin ulkopuolisessa elämässä.