Po­lii­sin tietoon vain osa ra­sis­ti­sis­ta ri­kok­sis­ta

Rasistisista rikoksista tehtiin poliisille 213 rikosilmoitusta viime vuonna. Määrä on vakiintunut pariin sataan vuodessa jo useamman vuoden ajan. Suurin osa ilmoituksista tehtiin Helsingissä. Oulun ja Lapin lääneissä määrä jäi alle 20:een.

Rasistisista rikoksista tehtiin poliisille 213 rikosilmoitusta viime vuonna. Määrä on vakiintunut pariin sataan vuodessa jo useamman vuoden ajan. Suurin osa ilmoituksista tehtiin Helsingissä. Oulun ja Lapin lääneissä määrä jäi alle 20:een.

Ulkomaalaisten Suomessa tekemien rikosten määrässäkään ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Vakavien rikosten määrä on kuitenkin kasvussa. Huumeet ovat niiden taustalla yhä useammin.

Rasistisessa rikoksessa ulkomuoto ja etninen tausta ratkaisevat uhriksi joutumisen. Tyypillisimpiä rikoksia ovat pahoinpitelyt, solvaukset ja kunnianloukkaukset. Työpaikoilla tapahtuvasta syrjinnästä tehdään myös ilmoituksia.



Suomeen jo tottuneet
ilmoittavat herkemmin


Sisäministeriön poliisiosastolla ideologiarikoksia tutkiva ja torjuva ylikomisario Kaj Wahlman uskoo, että vain osa rasistisista rikoksista tulee poliisin tietoon.

"Uskoisin, että ilmoituskynnys on sitä korkeampi mitä lyhyemmän aikaa uhri on maassa asunut. Pitempään maassa olleet ovat tottuneet luottamaan poliisiin ja uskovat heidän selvittävän myös näitä rikoksia", Wahlman sanoo.

Pitkään ulkomaalaispoliisissa Helsingissä työskennellyt Wahlman torjuu väitteen, että poliisi suhtautuisi nihkeästi rasististen rikosten tutkintaan.

"Poliisi ei erittele asiakkaitaan heidän etnisen taustansa perusteella - olivat he sitten rikosten uhreja tai tekijöitä", hän sanoo.



Somalit
suurin ryhmä


Poliisin selvitysten mukaan somalit joutuvat rikosten kohteiksi muita etnisiä ryhmiä useammin.

Kaj Wahlman ei näe sille muita perusteita kuin ihonvärin.

"Mitä enemmän poikkeaa valtaväestöstä, sitä herkemmin näyttää joutuvan kaltoin kohdelluksi", Wahlman sanoo. Yleensä teoille ei löydy mitään erityisiä motiiveja.

"Asennevamma selittää niistä suurimman osan; erilaisuutta ei hyväksytä. Joissakin tapauksissa motiivina on ollut kosto. Mustasukkaisuudellakin on sijansa tekojen taustalla", Wahlman sanoo.

Rikoksiin syyllistyvät yleensä nuoret miehet. Heidän ikänsä vaihtelee 20:n vuoden molemmin puolin.

Ulkomaalaisia solvataan, herjataan ja pahoinpidellään yleensä samoihin aikoihin ja samoissa paikoissa, joissa suomalaisetkin kisuavat keskenään: öisin ravintoloiden edustoilla, nakkijonoissa ja muilla julkisilla paikoilla.

Poliisin tietoon tulleiden rikosepäilyjen perusteella suomalaiset eivät ole Wahlmanin mielestä erityisen rasistisia. "Tilanne ei ole hälyttävä", hän sanoo.



Enemmän
rikoksia


Suomessa pysyvästi asuvat ja maassa tilapäisesti oleskelevat ulkomaalaiset tekevät entistä enemmän rikoksia.

Wahlman uskoo, että suurin selittäjä löytyy heidän määränsä kasvusta.

Vaikka joukossa on hyvinkin vakavia rikoksia, valtaosa on näpistyksiä, varkauksia, pahoinpitelyjä ja erilaisia liikennerikoksia.

"Huumerikosten lisääntyminen on uusi piirre. Myös prostituutio on lisääntynyt", ylikomisario Wahlman sanoo.

Ilmoita asiavirheestä