Festivaalit: Ellie Goul­ding ja Me­ga­deth Qstoc­kin pääe­siin­ty­jik­si – fes­ti­vaa­li viettää hei­nä­kuus­sa 20-vuo­tis­juh­liaan

Korot: Kaleva seuraa kor­ko­ta­soa päi­vit­ty­väs­sä ar­tik­ke­lis­sa: Katso täältä eu­ri­bor-kor­ko­jen tuo­reim­mat lukemat

Luitko jo tämän: Miksi ou­lu­lai­nen Ari, 33, käyttää ana­bo­li­sia ste­roi­de­ja?

Mainos: Tilaa Kaleva Digi koko vuodeksi samaan hintaan: 12,90 € / kk + 1 kk kaupan päälle, tilaa tästä

Po­lii­sin sel­vi­tys: Oulun ete­lä­puo­len kun­nis­ta tuli paljon hä­ly­tyk­siä, joihin ei mer­kit­ty par­tio­ta – Lapissa po­lii­sia voi joutua odot­ta­maan yli tunnin

Poliisi tuoreen selvityksen mukaan harvaan asuttujen alueiden tilanne on vuosien mittaan entisestään huonontunut.

Harvaanasutuilla alueilla poliisia joudutaan perinteisesti odottamaan selvästi pitempään kuin kaupungeissa.
Harvaanasutuilla alueilla poliisia joudutaan perinteisesti odottamaan selvästi pitempään kuin kaupungeissa.
Kuva: Moilanen Jukka-Pekka

Poliisilla on Suomessa vuosittain noin miljoona hälytys- tai valvontatehtävää. Niistä noin 700 000 tulee poliisille hätäkeskusten kautta. Kiireellisesti hoidettavia eli A-kiireellisyysluokan tehtäviä on vuosittain noin 70 000.

Tehtävistä 97 prosenttia kohdistuu alueille, joilla asuu 95 prosenttia väestöstä. Luvut käyvät ilmi maanantaina julkaistusta poliisihallituksen selvityksestä.

Selvityshenkilönä toiminut Oulun poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö Arto Karnaranta sanoo, että harvaanasutuilla alueilla valvonta- ja hälytyspalveluiden toteuttaminen on ollut aina haastavaa. Vuosien mittaan tilanne on huonontunut entisestään.

– Hälytystehtävistä maaseudulle kohdentuu noin kolme prosenttia, ja siellä asuu noin viisi prosenttia väestöstä. Usein poliisia joutuu siellä odottamaan kovin pitkään, aina se ei tule välttämättä paikalle ollenkaan, Karnaranta sanoo.

Pisimmät odotusajat olivat viime vuonna Savukoskella, jossa poliisin toimintavalmiusaika kiireellisissä tehtävissä oli reilut 70 minuuttia. Myös Utsjoella ja Enontekiöllä poliisia joutui odottamaan myös kiireisissä tapauksissa yli tunnin. Tosin Utsjoelta tuli viime vuonna vain yksi kiireellinen hälytys.

Pohjois-Pohjanmaalla poliisia jouduttiin odottamaan pisimpään Hailuodossa, noin 50 minuuttia. Nopeimmin poliisi on paikalla Helsingissä, jossa partio saapuu kiireellisessä tilanteessa paikalle noin viidessä minuutissa.

Karnarannan mukaan yhteiskunnallinen haaste onkin, miten Suomen kaltaisessa pitkien etäisyyksien maassa turvataan kansalaisille mahdollisimman tasapuoliset poliisin hälytyspalvelut koko maassa asuinpaikasta riippumatta.

– Poliisiasemaverkko tulee mitä ilmeisimmin tulevina vuosina harvenemaan jo siksikin, että henkilöstön rekrytointivaikeudet ovat suuria siellä, mistä asukkaat muutoinkin vähenevät.

Oulun seudulla paljon ajamattomia tehtäviä

Poliisin selvityksestä käy ilmi, että Oulun seudulla on useita kuntia, joissa ajamattomien hälytystehtäviä on muuta maata enemmän.

Esimerkiksi Lumijoella, Limingassa, Tyrnävällä ja Siikajoella 20,1–32,5 prosenttia kuntaan tulleista hälytystehtävistä jäi vuonna 2018 ajamatta. Lapissa tällaisia kuntia ovat Simo ja Pello.

Oulussa tilanne on ollut selvästi parempi. Ajamattomia hälytystehtäviä oli viime vuonna yhteensä 8,1–11,8 prosenttia.

Karnaranta sanoo, että viimeisen kymmenen vuoden aikana poliisin toimintakenttä on muuttunut ja resurssit vähentyneet.

– Poliisin kenttäjohtajat joutuvat kovan paikan eteen tämän tästä suorittaessaan tehtävien tärkeysjärjestykseen asettamista ja tehdessään päätöksiä siitä, mille tehtäville partioita voidaan lähettää ja mille ei. Tai mikä tehtävä hoidetaan menemällä tapahtumapaikalle ja mikä hoidetaan esimerkiksi puhelimitse tai menemällä paikalle joskus myöhemmin, Karnaranta toteaa.

Nämä ovat Karnarannan mukaan arvovalintoja, joiden osalta tarvitaan erityisesti yhteiskunnallisia päätöksiä ja linjauksia sekä taloudellisia satsauksia.

– Poliisin tahtotila on varmistaa kansalaisten tasavertainen kohtelu hälytyspalveluissa. Kansalaisen tulee saada poliisilta konkreettista apua silloin kun hän itse kokee olevansa avun tarpeessa. Tällä hetkellä käytettävissä olevilla resursseilla tasavertaisen palvelun tuottaminen ei ole mahdollista, Karnaranta sanoo.