Skandaali keskusrikospoliisin rikoksista epäiltyjen listan ympärillä laajenee. Tavallisen kansalaisen kannalta vakavinta on se, että poliisin mustalle listalle on voinut päätyä nuhteettomia kansalaisia hatarin tai virheellisin perustein. Listalle on MTV3:n tietojen mukaan päätynyt tuhansia, jopa kymmeniätuhansia ihmisiä.
Poliisiylijohtaja Mikko Paatero puolestaan kohauttelee hartioitaan eikä osaa vastata kysymyksiin, paljonko listalla on viattomia kansalaisia ja miten he ovat sinne joutuneet. Paatero lupaa selvitellä asiaa ja kehittää järjestelmiä, mutta kukaan ei tunnu kantavan vastuuta.
Luottamus poliisiin kärsii kolauksen, sillä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio on luonnehtinut merkintöjä laittomiksi. Syyttä suotta listalle päätyneellä kansalaisella ei ole mahdollisuuksia puolustaa itseään. Seuraukset voivat maineen kannalta olla kiusallisia tai kohtalokkaita, jos merkinnät vuotavat julkisuuteen.
Kyse on varsin mittavasta tiedustelu- ja tarkkailutietoa sisältävästä rekisteristä, jonne noin tuhannella poliisilla on pääsy. Pelkkä näyttäytyminen rikollisen tai rikoksista epäillyn seurassa riittää merkintään.
Listalle voi joutua kymmeneksi vuodeksi myös, jos poliisi epäilee jonkun syyllistyneen tai saattavan syyllistyä rikokseen, josta voi saada vankeutta yli kuusi kuukautta. Poliisi on pitänyt listaa 1990-luvulta lähtien.
Poliisin kannalta rekisterikohu tulee pahimmalla mahdollisella hetkellä. Poliisi on ajanut voimakkaasti nykyistä laajempaa havaintotietojärjestelmää, joka laajentaisi entisestään poliisin oikeuksia kirjata kenestä tahansa epäilemästään henkilöstä tietoja. Mustalla listalla löperöinti ei lisää luottamusta antaa poliisille uusia valtuuksia.