Poliisin peitetoiminnan valvonta saa osakseen kritiikkiä.
Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Juha Haapamäki kysyy, kuinka uskottavaa keskusrikospoliisin sisäinen valvonta voi olla, kun peitetoiminnasta päättää ja viime kädessä vastaa KRP:n oma päällikkö.
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Tarmo Lamminaho vakuuttaa STT:lle, että valvonta on kattavaa.
Poliisin ulkopuolella peitetoimintaa valvoo eduskunnan oikeusasiamies. Rikos- ja prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan oikeusasiamiehen todelliset mahdollisuudet valvoa peitetoimintaa ovat erittäin vähäiset.
Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri myöntää, että valvonta perustuu pitkälti luottamukseen, että poliisi kirjaa toiminnan asianmukaisesti ylös.
- Näillä resursseilla toimintamme on pitkälti valvonnan valvontaa ja pistokoeluontoista, Haapamäki sanoo.
Kysymys peitetoiminnan rajoista nousi esiin, kun oikeus pui Ulvilan murhajuttua. Poliisin on väitetty ujuttautuneen murhasta epäillyn miesystäväksi.
Keskusrikospoliisin päällikkö Rauno Ranta arvostelee viranomaisten peitetoimintaa koskevaa lainsäädäntöä liian tiukaksi. Väli-Suomen Median Sunnuntaisuomalaisen haastattelema Ranta vaatii lainsäädäntöä väljennettäväksi, sillä soluttautujan ehdoton rikoksentekokielto lisää hänen mukaansa operaatioiden paljastumisriskiä ja asettaa soluttautujat vaaraan.