Helsinki
Eduskunnan apulaisoikeusmies Ilkka Rautio katsoo, että poliisin olisi aiheellista ohjeistaa tietojen antamista rikoksista epäillyn henkilöllisyydestä. Jollei näin tehdä, Raution mielestä on vaarana, että käytännöt muodostuvat eri puolilla maata kovin erilaisiksi ja sattumanvaraisiksi.
Tällaista tilannetta ei Raution mukaan voisi pitää yhdenvertaisuuden ja epäillyn oikeusturvan kannalta tyydyttävänä. Tarkempi sääntely on Rautiosta perusteltua myös siksi, että hänen saamansa selvitykset ja lausunnot viittaavat poliisihallinnon sisällä jo olevan asiasta epäselvyyttä.
Lisäksi Rautio kiinnittää pääkaupunkiseudulla työskentelevän ylikomisarion huomiota siihen, että epäillyn perusoikeuksien kannalta hänen ei olisi tietyssä tapauksessa pitänyt antaa rikoksesta epäillyn miehen tietoja tämän työnantajille.
Kirkon nuoriso-ohjaaja käytti kannabista
Apulaisoikeusasiamies antoi kannanottonsa, kun pääkaupunkiseudulla seurakunnan nuoriso-ohjaajana työskennellyt mies teki kantelun poliisin toiminnasta. Mies oli myöntänyt kolmisen vuotta sitten poliisitutkinnassa käyttäneensä kannabista ja pitäneensä sitä hallussaan omaa käyttöään varten.
Pian poliisikuulustelun jälkeen seurakunnan kirkkoherra ilmoitti, että mies ei enää voi jatkaa työssään nuoriso-ohjaajana. Mies teki myös opettajan sijaisuuksia. Kohta myös koulun rehtori ilmoitti, ettei miestä enää palkata opettajan sijaiseksi.
Miehen työnantajat olivat saaneet tiedon mieheen kohdistuneista rikosepäilyistä poliisilta. Mies halusi oikeusasiamiehen tutkivan, ovatko poliisilaitoksen virkamiehet toimineet virkavelvollisuuksiensa vastaisesti kertoessaan tuolloin vielä epäilyn asteella olevia tietoja hänen rikoksestaan.
Poliisi oli löytänyt miehen kotoa noin kaksi grammaa hasista, kaksi kannabiskasvia ja kaksi grammaa kannabiksen siemeniä. Ne oli hankittu toisen henkilön kanssa yhteiseen käyttöön ja mies kertoi polttaneensa hasista kuukauden aikana kuutisen kertaa.
Jutun tutkintaa johtanut ylikomisario oli kertonut miehen työnantajille huumausaineen käytöstä. Käräjäoikeudessa katsottiin, että normaali seuraamus miehen teosta olisi ollut sakkorangaistus. Mies jätettiin kuitenkin tuomitsematta, koska rikoksesta oli koitunut hänelle taloudellisia menetyksiä.
Vaikka eduskunnan apulaisoikeusmies kiinnitti ylikomisarion huomiota tietojen antamiseen epäillyn työnantajille, ei ylikomisario ollut kuitenkaan toiminut vastoin tuolloin voimassa ollutta lakia tai vastoin virkavelvollisuuttaan.