Poliisiylijohtaja Mikko Paateron ilmoitus nettiseurannan tehostamisesta ei välttämättä näy poliisin pienemmissä yksiköissä.
Apulaispoliisipäällikkö Juhani Saranki Oulun kihlakunnan poliisilaitokselta kertoo, että alustavien tietojen mukaan toimenpiteet koskevat lähinnä muutamia suurimpia yksikköjä, jotka ottavat seurannasta valtakunnallisen vastuun.
Keskusrikospoliisissa (krp) internet-seurantaa on jo lisätty, mutta tällä hetkellä krp:n toiminta keskittyy yleisövihjeiden tarkastamiseen. Ylikonstaapeli Jukka Mäkynen krp:sta arvioi, että viikon aikana vihjeitä on tullut yhteensä satoja.
Apulaispoliisipäällikkö Saranki kertoo myös Oulun kihlakunnan poliisin saavan yhä enemmän vinkkejä sähköpostin välityksellä verkkosivuista, joita lähettäjien mielestä poliisin kannattaisi tutkia.
Sarangin mukaan poliisi ottaa mielellään vinkkejä vastaan, mutta tunnustaa samalla, ettei kaikkea materiaalia välttämättä pystytä tai kyetä tarkastamaan.
Kauhajoen tapahtumien jälkeen poliisin internet-osaaminen on joutunut suurennuslasin alle. Tiedot siitä, että pääsy poliisin tietokoneilta esimerkiksi videopalvelu YouTubeen on estetty, ovat olleet omiaan lisäämään epäilyksiä poliisin toimintaedellytyksistä internetissä.
Sarangin mukaan poliisilta löytyy tarvittavaa asiantuntemusta tietoverkoissa tapahtuvan rikollisuuden tutkimisessa ja paljastamisessa. Hän muistuttaa, että tyypillisimmät rikokset, joissa tarvitaan internet-osaamista, ovat nettipetoksia.
"Näiden tapausten tutkinnassa poliisi pärjää perusosaamisella", Saranki sanoo.
Käsiaseiden lupamenettely tiukentui
Nettiseurannan tehostamisen lisäksi poliisilta vaaditaan aikaisempaa tarkempaa seulaa aselupien myöntämisessä. Sisäasiainministeriö linjasi maanantaina, ettei käsiaseisiin tule myöntää lupaa ensimmäisenä ampuma-aseena, vaan ampumaharrastus näillä aseilla aloitetaan ampumaseurojen ohjauksessa.
Luvan voi saada vähintään vuoden aktiivisen harrastuksen jälkeen. Hallussapitolupa käsiaseelle tulisi antaa aina määräaikaisena.
Poliisilaitosten on käsiaselupaa harkitessaan aina pyydettävä hakijaa esittämään lääkärilausunto, josta ilmenee, ettei henkilöllä ole sellaista psyykkistä sairautta tai mielenterveydellistä ongelmaa, johon liittyy vaara vahingoittaa itseään tai muita.
Ohjeessa myös korostetaan, että kaikki ensimmäistä lupaa hakevat on haastateltava erikseen. Ensimmäistä lupaa hakevien henkilöiden haastattelussa on oltava läsnä kaksi haastattelijaa.
Aselupa tyssää usein alkumetreille
Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen hallinto-osaston johtajan Pekka Mikkolan mielestä on hyvä asia, että lupamenettelyä yhtenäistetään entisestään.
Kuluvan vuoden aikana Oulussa on myönnetty käsiaseille 151 lupaa. Lupahakemuksissa käsiaseiden osuutta voi pitää melko pienenä, sillä vuositasolla aselupahakemuksia tulee yhteensä noin2 500 kappaletta. Useimmiten lupaa haetaan metsästämiseen tarkoitettuun kivääriin tai haulikkoon.
Yleisin este luvan saamiselle on se, ettei hakija ole esittänyt hankittavalle aseelle hyväksyttävää käyttötarkoitusta. Toinen tavallinen hakemuksen epäämisen syy on hakijan henkilökohtainen soveltuvuus ampuma-aseen hallussapitoon, esimerkiksi väkivalta- ja huumerikokset estävät luvan saamisen.
Mikkola kertoo, että vuosittain hylätään noin 30-40 hakemusta. Näiden lisäksi on vielä hakijoita joiden luvan saanti tyssää jo aiemmin
"Osalle hakijoista pystytään kertomaan jo hakemuksen jättövaiheessa, että he eivät tule saamaan lupaa. Näissä tapauksissa hakemus jää useimmiten jättämättä kokonaan."