Rovaniemen hovioikeus on arvioinut Oulussa kesäkuussa 2017 sattunutta kiinniottotilannetta toisin kuin Oulun käräjäoikeus.
Poliisi sai tuolloin hätäkeskukselta tiedon miehestä, joka liikkuu aseen kanssa Maikkulassa. Useita poliisipartiota lähti ottamaan häntä kiinni.
Kaksipiippuisen haulikon kanssa liikkunut mies tähtäsi aseellaan noin 10 metrin päähän ajanutta poliisiautoa, jonka sisällä oli kaksi poliisia. Hän yritti ampua heidät vetämällä aseen kummastakin liipaisimesta mutta teko ei onnistunut, sillä hän ei huomannut varmistimen olevan päällä.
Käräjäoikeuden mielestä vuonna 1996 syntynyt mies syyllistyi näiden kahden poliisin murhan yritykseen. Tältä osin hovioikeus on samaa mieltä tänään antamassaan ratkaisussa. Sen mielestä poliisin virka-asuun pukeutuneet poliisit olivat auton ikkunan läpi tunnistettavissa poliiseiksi, vaikka heidän allaan oli tunnukseton partioauto.
Hovioikeus katsoo, että poliiseilla ei ollut suojautumisen mahdollisuutta ja yksikin haulikon laukaus noin 10 metrin ampumaetäisyydeltä olisi voinut tappaa kummankin poliisin, joilla oli yllään vain henkilökohtaiset suojaliivit. Se, että ase ei lauennut, johtui vain siitä sattumanvaraisesta seikasta, että mies ei saanut laukaistua asetta sen ollessa varmistettu.
– Hovioikeus katsoo käräjäoikeuden katsomin tavoin, että hän on tahallaan yrittänyt tappaa poliisit, se toteaa.
Käräjäoikeus hylkäsi syytteitä, hovi tuomitsi toisin
Hovioikeus on kuitenkin eri mieltä siitä, miten tämän välikohtauksen jälkeisiä tapahtumia tulee rikosoikeudellisesti arvioida.
Sen mielestä asemies osoitti haulikollaan myös niin sanotun kilpiryhmän poliiseja. He liikkuivat jalan ja olivat sijoittuneet lyhyille etäisyyksille toisistaan.
Hovioikeuden mukaan kilpiryhmän poliiseilla oli perusteltu syy omasta ja toisen puolesta pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olleen vakavassa vaarassa. Se katsoo, että haulikkomies syyllistyi tältä osin viiteen laittomaan uhkaukseen ja samalla myös virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
– Virkamiehen väkivaltaista vastustamista koskevat säännökset suojaavat ensi sijassa valtiovallan auktoriteettia, kun taas laitonta uhkausta koskevan säännöksen tarkoituksena on suojata ihmisten turvallisuuden tunnetta henkilön ja omaisuuden suhteen, se toteaa.
Hovioikeuden mukaan virkamiehen väkivaltaista vastustamista ja laitonta uhkausta koskevilla säännöksillä suojataan eri oikeushyviä ja säännöksen tunnusmerkistöt eivät peitä toisiaan, joten se katsoo miehen syyllistyneen teoillaan tältä osin sekä laittomiin uhkauksiin että virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen eli kahteen eri rikokseen.
Käräjäoikeus arvioi viime syksynä antamassaan tuomiossa tilannetta toisin. Sen mielestä mies ei nostanut asetta kilpiryhmän poliiseja kohtaan eikä hän tarkoittanut osoittaa heidän suuntaansa aseellaan tai uhata heitä rikoksella.
Käräjäoikeuden mielestä mies syyllistyi tilanteessa vain virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen, mutta laitonta uhkausta koskevat syytteet hylättiin.
Käräjäoikeus tuomitsi Kasper Vertti Aukusti Öhmanin kahdesta murhan yrityksestä, kahdesta virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, ampuma-aserikoksesta, törkeästä huumausainerikoksesta ja pahoinpitelystä seitsemäksi vuodeksi viideksi kuukaudeksi vankeuteen. Hänellä oli hallussaan amfetamiinia ja hän löi hänen vangitsemistaan vaatinutta poliisia oikeudessa nyrkillä takaraivoon.
1000 euroa korvausta poliiseille
Syyttäjä valitti käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Hän vaati, että syytetty tuomitaan murhan yritysten lisäksi myös kuuden poliisin osalta laittomasta uhkauksesta sekä virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja että hänen rangaistustaan joka tapauksessa korotetaan.
Myös viisi poliisia valitti hoviin. He vaativat hovia tuomitsemaan miehen heihin kohdistuneista laittomista uhkauksista ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Lisäksi he hakivat tältä kukin 1500 euron kärsimyskorvauksia. Kuudes poliisi ei valittanut eikä hakenut korvauksia hovissa.
Syytetty puolestaan olisi muun muassa halunnut, että syytteet murhan yrityksistä hylätään ja vankeusrangaistusta joka tapauksessa alennetaan.
Vaikka hovioikeus päätti koventaa tuomiota eli se tuomitsi miehen kahdesta murhan yrityksestä, kuudesta laittomasta uhkauksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, ampuma-aserikoksesta, törkeästä huumausainerikoksesta, virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta ja pahoinpitelystä, se ei nähnyt aihetta muuttaa käräjäoikeudessa langetetun vankeusrangaistuksen pituutta mitenkään. Se otti rangaistusta jossain määrin lieventävänä seikkana huomioon miehen esittämät kaksi lääkärinlausuntoa, jotka oikeuden mukaan osoittavat hänessä tavanomaista alempaa syyllisyyttä.
Hänet määrättiin maksamaan viidelle poliisille kullekin 1000 euroa korvausta loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Valtio puolestaan velvoitettiin korvaamaan syytetyn hovioikeuskuluja noin 4700 euron edestä. Hän itse joutuu maksamaan valtiolle poliisien oikeuskuluja noin 2800 euroa. Mies määrättiin pidettäväksi edelleen vangittuna.