Kansainvälisen ja ammattimaisen rikollisuuden kasvu, alhaiset rikosten selvitysprosentit sekä valtion rajalliset mahdollisuudet lisätä virkoja pakottavat sisäministeri Kari Rajamäen mukaan ministeriön haraamaan läpi koko poliisitoimen.
Ministeri on jo asettanut tai asettamassa useita työryhmiä, jotka selvittävät, mitä poliisin tehtävistä voitaisiin siirtää muille viranomaisille, ja kuinka poliisin ja muiden sisäministeriön alaisten viranomaisten välistä yhteistyötä voidaan lisätä tuntuvasti.
Lisäksi Kari Rajamäki haluaa aiempaa paremmin rikosten torjuntaan myös muun muassa sosiaali- ja kouluviranomaiset.
"Poliisin pitäisi keskittyä oleelliseen eli yleisen järjestyksen ylläpitoon ja rikosten tutkimiseen. Jatkossa ei ole mielekästä hukata voimavaraoja esimerkiksi löytötavaroiden ja hirvenlihojen huutokaupoissa ja juopuneiden kuljetuksessa. On esimerkiksi syytä tutkia, voisiko juopuneiden kuljetukset ja säilössä valvonnan siirtää esimerkiksi pelastustoimen harteille", Rajamäki toteaa.
Sisäministeriön alaisten virkamiesten keskinäisestä yhteistyötä on jo saatu ministerin mukaan erinomaisia kokemuksia esimerkiksi Itä-Suomessa Lieksassa ja Ilomantsissa, jossa poliisi ja rajavartiolaitos ovat järjestäneet yhteispartioita.
Kari Rajamäen mielestä vastaavanlaista toimintaa voidaan aloitella myös muilla rajoillamme ja ottaa mukaan tehokkaammin myös tulli ja merivartiosto.
"Meillä on yhä aivan liikaa reviiriajattelua. Olen valmis myös lisäämään muille viranomaisille poliisin valtuuksia. Esimeriksi rajavartioille pitää antaa täydet oikeudet ottaa kiinni itärajan takaa tulevat rattijuopot ja suorittaa tutkinta päätökseen. Siinä ei ole mitään järkeä, että odotetaan lähialueen ainoaa poliisipartiota kiinniottopaikalle."
Selvitysprosentit nousuun
Kansalaisilla on Kari Rajamäen oikeus luottaa siihen, että rikokset selvitetään nykyistä huomattavasti tehokkaammin ja hälytysten j suuret alueelliset erot tasoittuvat. Viime vuonna hälytysaikojen haarukan äärilaidat olivat 9,5 ja 137 minuuttia.
Ministeri myöntää, että poliisi ei selviä haasteista ilman tuntuvia lisäpanostuksia ja siksi hän onkin valmis siirtämään jo tämän vuoden lisäbudjettiin hallitusneuvotteluissa sovitut kymmenen miljoonaa euroa poliisin käyttöön. Merkittävä osa summasta tultanee käyttämään rikostutkijoiden virkojen lisäämiseen ja myös palkkataso noussee harkintaan. Muutoin ei mielenkiinto rikostutkintaan lisäänny.
"Hallitusneuvotteluissa tuo kymmenen miljoonaa markkaa kaavailtiin jaettavaksi puoleksi sisä- ja oikeusministeriön kesken, mutta mielestäni nykyinen tilanne puoltaa sitä, että koko summa tulisi poliisin käyttöön", perustelee Kari Rajamäki.
Ministeri on lisäksi valmis selkeyttämään keskusrikospoliisin tehtäviä ja tekemään siitä päällikkö Rauno Rannan toivomusten mukaisesti aiempaa enemmän vakaviin rikoksiin erikoistuneen yksikön. Muutos siirtäisi tehtäviä paikallispoliisille ja läänin rikostorjuntaryhmille.
Yhteistyön lisääminen sisäministeriön ulkopuolisten viranomaisten kanssa on Kari Rajamäen mielestä perusteltua ennen kaikkea siksi, että huomattava osa massarikollisuudesta olisi hoidettavissa pois paremmalla sosiaalipolitiikalla. Hän myös kysyy, onko vankila liian herkästi tyrkyllä näissä asioissa?
"Ei ole oikein, että nälässään makkaroita varastaneet varkaat täyttävät vankilat ja vakaviin talousrikoksiin syyllistyneet välttyvät rangaistuksilta, kun poliisilla ei ole voimavaroja kunnolliseen tutkintaan", Kari Rajamäki painottaa.