Oulu
Suomen Poliisijärjestöjen liiton oululainen hallituksen jäsen ja Oulun kihlakunnan poliisilaitoksen luottamusmies, vanhempi konstaapeli Mauno Repo oikoo julkisuudessa olleita käsityksiä poliisien uudeksi palkkausjärjestelmäksi. Keskimääräistä 8,54 prosentin korotusta ei hänen mukaansa tarjottu heti ensi vuoden alusta vaan 1.5.2006 saakka kestäneen siirtymäkauden aikana toteutettavaksi.
"Tavoitteenamme oli toki neuvottelujen alussa saada kaikille 18 prosentin suuruinen korotus ensi vuoden alusta, mutta se ei mennyt neuvotteluissa läpi. Poliisille on 10-15 vuoden aikana kertynyt niin mittava palkkapatouma, että sen purkaminen on nyt täysin perusteltua."
"Palkkamme ovat jääneet muista aloista jälkeen tasaisen varmasti. Epäluottamus valtioon työnantajana on kasvanut, kun se on lisäksi useita kertoja vetäytynyt muistakin lupauksistaan. Emme ole saaneet uusia virkoja lupausten mukaisesti, haittakorvauksia on leikattu, autokanta vanhenee... Poliisihallinto on joutunut elämään aivan liikaa epävarmuuden ja lisäbudjettien varassa", perustelee Mauno Repo.
Kenttäväen mitta on Mauno Revon mukaan niin täynnä, että se puhuu ensi kevääksi ajoittuvasta lakostakin jo todellisena vaihtoehtona. Tämä asettaa kovia lisäpaineita alkaneisiin tulopoliittisiin neuvotteluihin. "Emme lyö lakkorumpua, mutta organisaatio on siihenkin valmis. On selvää, että kenttä ei hyväksy enää viime vuosien pieniä korotuksia. Jäsenten kiukkua kasvatti Valpas 1:n ja Valpas 2:n palkanlisien ohjaaminen 70-prosenttisesti A 24 -palkkaluokkaan ja sitä suurempiin palkkaluokkiin."
Poliisin kulut ovat tänä vuonna 541 miljoonaa euroa,josta palkkojen osuus on 420 miljoonaa euroa. Valtion tarjoama korotusesitys olisi siis nostanut palkkamenojen kohtaa 35,8 miljoonalla eurolla kevääseen 2006 mennessä. Suurimmalla osalla poliisimiehistä kuukausipalkka olisi noussut järjestelmän kautta 100-200 eurolla. Vasta valmistuneen vanhemman konstaapelin bruttopalkka on nyt 1 381,56 euroa. Kaikki kuusi ikälisää ansainnut ja runsaasti haittatöitä tekevän vanhemman konstaapelin bruttopalkka on noin 2 200 euroon kuukaudessa. Pelkkää päivävuoroa tekevillä rikostutkijoilla tilipussi jää tuntuvasti pienemmäksi.
Pisteytys ei toimi
Poliisin nykyinen palkkausjärjestelmä on sidottu lähinnä taulukoihin ja haittatöihin. Valtio halusi uudistaa järjestelmää siten, että työtehtäviä olisi pisteytetty. Paremmille liksoille olisi päässyt esimerkiksi uutterasti ja oivallisesti rikoksia ratkova poliisimies ja ennaltaehkäisevässä työssä kunnostautunut nuorisopoliisi, joka saa yhteistyökumppanitkin innostumaan yhteisen asian nimissä.
Mauno Repo arvioi, että pisteytysjärjestelmä saattoi olla lopulta rahaakin suurempi syy kenttäväen kylmän kalseaan suhtautumiseen palkkausjärjestelmää kohtaan. "Poliisin työtä on erittäin vaikea mitata. Todellisina mittareina voi itse asiassa käyttää vain paperityön tai sakkojen määrää. Lisäksi järjestelmä olisi antanut liikaa harkintavaltaa esimiehille."
"Minun mielestäni tällainen järjestelmä ei sovi poliisihallintoon ollenkaan. Poliisityötä tehdään esimerkiksi järjestyspoliisiryhmässä tiiminä. Meillä saattaa olla esimerkiksi piiritystilanne, jossa ei ei ole toinen toistaan parempia tähtiä vaan joka ainut tehtävä on yhtä tärkeä. Aivan samanlainen tilanne on jonkin vaativan rikoksen tutkinnassa. Tuntuisi kovin teennäiseltä korottaa joku poliisimies ylitse muiden. Tässä työssä kaikki perustuu yhteiseen tekemiseen ja kovaan luottamukseen kavereita kohtaan tiukoissakin tilanteissa", Mauno Repo toteaa.
Poliisit olivat edellisen kerran lakossa vuonna 1976. Silloin alalla oli kolme liittoa. Nyt poliiseilla on vain yksi kattojärjestö, jossa on 13 400 jäsentä. Oulun läänissä on poliisin virkoja nyt 507. Vain 45 poliisimiestä oli valmis hyväksymään uuden palkkausjärjestelmän.