Pohjois-Suomen poliisilaitoksilla astuttiin 1. toukokuuta uuteen aikaan, kun valtakunnan toinen poliisin johtokeskus aloitti toimintansa Oulussa.
Se vastaa entisten Oulun ja Lapin läänin alueiden poliisitoiminnan johtamisesta virka- ja painopisteaikojen ulkopuolella. Johtokeskuspäivystäjä hallinnoi nyt poliisin toimintaa koko Pohjois-Suomen alueella, mikä pisimmillään merkitsee yli 800 kilometrin möhkälettä.
Oulun poliisilaitoksen johto kehuu uudistuksen tehostavan poliisin toimintaa ja antavan poliisin niukkenevat resurssit entistä tehokkaammin käyttöön.
Se vakuuttaa uudistuksen olevan tarpeellinen ja takaavan poliisin toiminnan pohjoisessa nyt ja tulevaisuudessa. Tavallisten pohjoissuomalaisten kannalta muutos merkitsee turvallisuuden paranemista, luvataan.
Samaan hengenvetoon käytännön päivystystyötä tehneet ounastelevat palveluaikojen pidentyvän ja vakavien rikosten alkutoimien käynnistymisen viivästyvän. Yhtälö tuntuu mahdottomalta.
Mistä lähtien viiveet ja pidentymiset poliisin toiminnassa ovat merkinneet turvallisuuden paranemista, eivätkä heikkenemistä?
Oulun lisäksi johtokeskuksia on tulollaan neljä lisää ja niiden myötä keskustelu uudistuksen vaikutuksista kiihtynee. Yksi kiintoisimmista kysymyksistä on se, miten poliisin toiminnassa näkyy muutos, jossa alueelliset poliisipäällystön johtovalmiuspäivystäjät eivät enää päivystäkään aluettaan öisin ja viikonloppuisin vaan sen tekevät johtokeskukset.
Esimerkiksi Lapin alueella toimi aiemmin päivystystehtävissä 12 päällystöpoliisia, jotka kukin vuorollaan olivat ympäri vuorokauden tavoitettavissa. Heille maksettiin päivystyskorvauksia siitä, että he olivat valmiita tekemään päätöksiä poliisitoiminnasta kotonaan tai lähtemään vaativan rikostilanteen johtoon keskellä yötä.
He saattoivat joutua esimerkiksi piiritystilanteen keskelle päättämään, millaisin voimakeinoin kotiinsa linnoittautunutta aseistettua henkilöä lähestytään.
Nyt nuo ratkaisut tehdään satojen kilometrien päässä Oulussa, jonka poliisit joutuvat erityistilanteiden eteen. Oululaispäällystö voi joutua ratkomaan esimerkiksi schengen- ongelmia tai suurpetojen aiheuttamia vaaratilanteita samaan aikaan kun kyseiset alueet ja niiden erityispiirteet parhaiten tuntevat lappilaispoliisit nukkuvat puolisoidensa vieressä kaikessa rauhassa.
Entisillä päivystyskorvauksilla rahoitetaan johtokeskusten toimintaa eli lappilaispoliisit eivät enää saa korvauksia siitä, että joku heistä on varmuudella tavoitettavissa kellon ympäri. Mitä tapahtuukaan silloin, ja kun Lapissa sattuu jotain vakavampaa?
Ovatko poliisit valmiita vastaamaan työpuheluun keskellä yötä ja säntäämään tien päälle, kun siitä ei enää makseta? Jättävätkö he virkakännykkänsä työpaikalle ja pistävät siviilipuhelimen yöksi äänettömälle? Miten taataan se, että päällystötasoinen poliisi varmuudella saadaan tarvittaessa nopeasti paikan päälle?
Poliisilaki velvoittaa poliisin olemaan tilapäisesti hälytysvalmiudessa ja saapumaan töihin, jos se on poliisin toimintaan liittyvästä erityisestä syystä tarpeen. Lomankin voi joutua keskeyttämään, jos se on välttämätöntä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi.
Suomen Poliisijärjestöjen liitosta kerrotaan, että uusi johtokeskusjärjestelmä näyttäisi silti luottavan liikaa poliisin velvollisuudentunteeseen ja moraaliin. Päällystöön kuuluvien odotetaan ikään kuin tekevän hyväntekeväisyyttä alueensa turvallisuuden eteen, sieltä katsotaan ja odotetaan tämän tuovan jatkossa ongelmia.
Liiton viesti entisille aluepäivystäjille on se, että uuteen järjestelmään pitää voida luottaa ja vapaalla olevien pitää saada olla vapaalla. Kun uusi toimintamalli on rakennettu, sen täytyy olla järkevä. Nähtäväksi jää, onko se sitä.