Poliiseilla on yhtä paljon huumorintajua kuin kansalaisilla keskimäärin, vaikka maallikkouskomuksissa sitä on aina leikillisesti epäilty. Joensuun yliopistossa lauantaina tarkastetun psykologian lisensiaatti Paavo Kerkkäsen väitöskirja todistaa vääräksi tämän pinttyneen kansalaismielipiteen.
Kerkkäsen tutkimus on Suomen ensimmäinen huumorintajusta tehty psykologian väitös. Kerkkänen havaitsi, että huumorintajusta ja varsinkin sen muuttumisesta saatava kuva riippuu paljon mittaamismenetelmästä. Kerkkänen käytti tutkimusmenetelminä haastattelua ja kyselylomakkeita. Lisäksi huumorintajua tutkittiin omien ja kollega-arvioiden lisäksi kansainvälisellä huumorintajun arviointiasteikolla.
"Omat arviot huumorintajusta pyrkivät olemaan muiden tekemiä arvioita korkeampia. Vastaavasti muiden tekemät arviot, samoin kuin itse tehdyt moniulotteiset arviot pyrkivät pysymään samoina ajankohdasta toiseen", Kerkkänen sanoo.
Työterveyspsykologina työskentelevä Kerkkänen valitsi poliisit tutkimuskohteekseen sattumalta työn kautta. Varsinaisena tutkimuskohteena oli itäsuomalainen poliisipäällystö Pohjois-Karjalassa ja Varkaudessa vuosina 1995—1998. Mukana oli lisäksi Keskusrikospoliisin Joensuun yksikön tutkijoita. Viimeisenä vuonna mukana oli lisäksi miehistön jäseniä. Kaikkiaan tutkimukseen osallistui 100 poliisia.
Tutkimuksen aikana kolmannes poliiseista kertoi huumorintajunsa heikentyneen tai muuttuneen kielteiseen, esimerkiksi kyyniseen suuntaan. Kollega-arvioinneissa huonompaan suuntaan meni erityisesti komisarioiden huumorintaju. Neljännes vastaajista arvioi huumorintajunsa lisääntyneen tai muuttuneen myönteisempään suuntaan.
Huuliveikolla usein epäterveelliset tavat
Kerkkänen tutki myös huumorintajun ja terveyden välistä yhteyttä, jonka olemassaolosta on myös sitkeitä uskomuksia. Kerkkänen kumoaa väitteet.
"Huumorintajun merkitys terveydelle on kansanomaisen käsityksen vastaisesti melko vähäinen, varsinkin fyysisen terveyden osalta", Kerkkänen sanoo.
Mielenkiintoisia tuloksia terveysvertailu kuitenkin paljasti. Esimerkiksi itsensä muita huumorintajuisemmaksi arvioivilla miehistön jäsenillä oli muita poliiseja alhaisemmat verenpainearvot. Päällystöllä tätä yhteyttä ei ollut.
"Huumorintajun käyttö toisten ja itsensä huvittamiseen näyttää olevan yhteydessä epäterveellisiin elämäntapoihin ja sitä kautta kohonneisiin terveysriskeihin", arvioi Kerkkänen.