Monet muistavat sen videon vuodelta 1991: neljä losangelilaispoliisia hakkasi pampuillaan mustaa taksikuskia Rodney Kingiä. Kaikki syytetyt poliisit selviytyivät rangaistuksetta. Heti perään enkelten kaupungissa alkoi mellakointi, jossa kuoli yli 50 ja loukkaantui yli 2 000 ihmistä.
Poliisin tekemä etninen profilointi eli henkilön pysäyttäminen pelkästään tai pääosin hänen etnisen taustan, ihonvärin tai uskonnon perusteella on tuttua Yhdysvaltain lisäksi esimerkiksi Ranskasta ja Britanniasta. Se tulee viimeistään nyt tutuksi myös Suomesta; riittää kun lukee verkkosivusto Long Playn tuoreen jutun nimeltään Satunnaistarkastus. Sen on kirjoittanut toimittaja Kati Pietarinen.
Syrjivä etninen profilointi kiellettiin lailla Suomessa vuonna 2014. Poliisin tekemä valvonta ei saa lain mukaan perustua ”pelkästään tai ratkaisevissa määrin henkilön todelliseen tai oletettuun etniseen alkuperään”.
Poliisin ammattitaitoon ja tasapuolisuuteen on totuttu luottamaan Suomessa kuin vuoreen. Ylinopeutta ajava nostaa kaasujalkaa heti poliisin nähdessään. Poliisiauton takapenkille joutuva tuntee olonsa epämukavaksi, vaikkei olisikaan tehnyt mitään laitonta.
Vaikka suomalaispoliisi harvoin pamputtaa eikä hakkaa hengiltä, etninen profilointi näyttäisi Long Playn selvityksen perusteella olevan kohtuullisen yleistä. Toisaalta ei ole vaikea ymmärtää poliisin tuskaa siitä, että valvontaa on käytännössä vaikea tehdä, koska helpoin valvontatapa on muodollisesti kielletty.
Vakavinta poliisin kannalta on kuitenkin se, että selvityksessä paljastui poliisiorganisaation sisältä yli 2 800 poliisitaustaisen jäsenen salainen Facebook-ryhmä. Mukana on rivipoliiseja, poliisiyksikön johtaja, poliisilaitoksen apulaispoliisipäällikkö, poliisitaustaisia kunta- ja eduskuntatason poliitikkoja sekä eläkeläisiä.
Kuvakaappauksiin perustuvat lainaukset ryhmän keskusteluista ovat paikoin niin ronskia tekstiä, että poliisilla voi syystä sanoa olevan käsissään ikävä rasismiongelma. Luottamus poliisiin voi järkkyä pysyvämminkin, jos tapausta ei pengota pohjia myöten. Sitä on lupa odottaa, onhan asia on annettu valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Suomen Tietotoimisto STT kertoi keskiviikkona, että Helsingin poliisi oli varoittanut ainakin kahdesti Poliisihallitusta FB-ryhmästä ja rinnastanut sen mahdollisilta vahingoiltaan Aarnio-tapaukseen.
Facebook-paljastuksen aiheuttamasta kuohunnasta poliisin sisällä kertoo se, että poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen arvosteli Ylen haastattelussa Helsingin poliisia ”hurskastelusta”.
Poliisin ja Poliisihallituksen kannalta olisi huonompi juttu, jos kävisi ilmi, että asiaan olisi jätetty tarttumatta tai ainakin viivytelty tarttumisessa poliisiorganisaation tunteman sisäisen solidaarisuuden takia.
Poliisimiehet ja -naiset ovat inhimillisiä siinä kuin muutkin ihmiset. Poliiseille vain asetetaan laissa tiukemmat käyttäytymiskriteerit kuin taviksille.
Poliisin on sekä virassa että yksityiselämässä käyttäydyttävä niin, ettei se ”ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon”.
Leijonanosa Suomen noin 7 000 poliisista tekee työtä ja elää muutenkin niin kuin pitääkin. Facebook-ryhmä tuntuu poliisivoimien vahvuuteen nähden kuitenkin yllättävän suurelta. Tosin on vaikea sanoa, kuinka moni ryhmäläisistä on osallistunut kärjekkäimpään keskusteluun.
Huolestuttavaa on sekin, että rasistinen keskustelu tuli julkisuuteen vasta nyt ja että ryhmän keskustelunavauksina on käytetty Long Playn mukaan tunnettujen sylttytehtaiden valheellisia juttuja ja videoita.
Tämänkaltaiset ja pienemmätkin kohut nävertävät minkä tahansa organisaation uskottavuutta, myös ja etenkin poliisin, jonka toiminta perustuu yleisön luottamukseen.
Joukko poliiseja jäi kiinni edesmenneen mestarihiihtäjän Mika Myllylän kuolinsyytietojen luvattomasta urkinnasta. Helsingin huumepoliisin ex-päällikön Jari Aarnion tapaus oli varmaan yksittäinen tapahtuma, mutta hyvin vakava kolaus poliisin maineeseen.
Ja nyt vielä tämä: vihapuhetta on viljellyt joukko poliisitaustaisia. Koko poliisikuntaa ei pidä paljastuneen takia leimata, mutta tällaista ei saisi tapahtua.