Valtakunnansyyttäjä syyttää kahta entistä poliisijohtajaa ja nykyistä poliisipäällikköä tietolähdetoiminnan valvonnan laiminlyönnistä.
Poliisin uskottavuuden takia tapaus Aarnioon kytkeytyvä väärinkäytösepäily pitää perata tarkoin.
Määräaikaisen valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen nostama syyte kolmea poliisijohtajaa ja kahta virkamiestä vastaan on erittäin harvinainen ja kaikilta osin vakava.
Syyte koskee entistä poliisiylijohtajaa Mikko Paateroa, Helsingin poliisilaitoksen entistä komentajaa Jukka Riikosta ja Helsingin nykyistä poliisipäällikköä Lasse Aapiota.
Kahdelle poliisin laillisuusvalvonnasta vastaavalle virkamiehelle tuli syyte tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Korkean poliisijohdon syytteet kietoutuvat Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion tapaukseen, joka on ravisuttanut suomalaista poliisitoimea vuosikaudet.
Aarnio on tuomittu kymmeneksi vuodeksi vankeuteen kymmenistä rikosnimikkeistä. Lain väärälle puolelle päätyneen Aarnion toiminta uhkaa vetää mukaansa nyt myös päällikkötasoa. Syytteet ajoittuvat vuosille 2009–2013.
Valmistuneen tutkinnan perusteella Toiviainen katsoo, että poliisijohto on laiminlyönyt virkavelvollisuutensa valvoa Aarnion johtaman huumepoliisin toimintaa varsinkin tietolähdetoiminnassa.
Esitutkinta alkoi syksyllä 2013, kun silloinen sisäministeri Päivi Räsänen (kd.) teki mediassa julkaistujen tietojen pohjalta poliisin epäselvistä tietolähdekäytännöistä tutkintapyynnön valtakunnansyyttäjänvirastoon.
Tietolähdetoiminnassa ilmenneet väärinkäytökset tulivat esiin myös Aarnion oikeudenkäynnissä. Aarnion epäillään peukaloineen tietolähderekisteriä ja päättäneen, ettei tiettyjä tietolähteitä ilmoiteta.
Menettelyn seurauksena huumausainerikosyksikkö teki yhteistyötä alamaailman tietolähteiden kanssa ilman asianmukaisia kirjauksia tai rekisteröintejä.
Tapaamisista ei jäänyt dokumentteja tai muita kulloisenkin rikostutkinnan kannalta tärkeitä merkintöjä. Poliisit myös tapasivat tietolähteitään yksin, mikä ei kuulu sääntöjenmukaiseen toimintaan.
Syytteeseen joutunut poliisijohto on kiistänyt rikosepäilyt. Kannattaa muistaa, että he ovat lain mukaan syyttömiä siihen saakka kun oikeus toisin päättää.
Oikeudenkäynnissä selviää, kuinka omavaltaista poliisin toiminta tietolähteiden kanssa on ollut ja onko valvonta jäänyt retuperälle.
On mahdollista, että tietyt poliisiyksiköt käyttivät löysää valvontaa hyväkseen ja ryhtyivät menettelemään säännöistä piittaamatta.
Määräysten vastainen toiminta ei sovi lainvalvojalle. Nykyisen poliisiylijohtajan Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi onkin uudistanut ohjeistustaan ja muuttanut tietolähdekäytäntöjään.
Poliisin luottamuksen ja yleisen lainkuuliaisuuden kannalta on tärkeää, että tapaus selvitetään perinpohjin. Poliisi on saanut viime vuosina useita kolhuja erilaisista väärinkäytöksistä.
Ammattikunnan uskottavuus ei silti ole ainakaan vielä kärsinyt yksittäisten poliisien tekosista huolimatta, sillä oikeuslaitos on toiminut kuten oikeusvaltiossa kuuluukin, lain mukaan tasapuolisesti tutkien ja tarvittaessa tuomiten.