Pollari, pollari, potaattipossu!" Muutama vuosikymmen sitten ruotsalaislapset hokivat tätä lorua mielellään. Vuoden 1968 tapahtumiin liittyneiden poliisin ja yleisön välisten yhteenottojen jälkeen siitä tuli kuitenkin politiikkaa. Jos joku aikuinen huusi sitä mellakan yhteydessä, poliisi otti hänet kiinni ja tuomioistuin langetti myöhemmin rangaistuksen viranomaisen halventamisesta.
Tänä päivänä asiat ovat Ruotsissa toisin. Poliiseja ei arvosteta yhtä korkealle kuin Suomessa eikä heihin useinkaan suhtauduta kunnioittavasti. Poliisia herjataan päivittäin pahemmillakin haukkumasanoilla kuin "potaattipossu".
Järjestysvallan sättiminen on tullut yhä suositummaksi. Poliisi ratkaisee rikoksista vain harvat eikä tule hälytettäessä paikalle tai tulee liian myöhään. Vanhaa turvallista korttelipoliisia, joka asteli ympäriinsä jutellen siinä sivussa kansalaisten kanssa, ei ole enää tai sitten hän istuu työtoverinsa kanssa virka-auton suojissa.
Göteborgin suurmellakoiden yhteydessä pari vuotta sitten oikeustoimien kohteeksi joutui lähinnä poliisi. Äskettäin nimenomaan poliisin toiminta sai osakseen kovaa arvostelua, kun automaattiaseilla varustautuneet nuoret ammuskelivat poliisiasemaa Södertäljessä.
Parhaillaan tutkitaan, turvautuiko poliisi liian voimakkaisiin ja pelkoa herättäviin toimiin, kun se eräässä huoneistossa tapahtuneen tappelun jälkeen vei joukon nuoria kuulusteltavaksi poliisiasemalle.
Poliisin jatkuva moittiminen yltyi entisestään, kun varapääministeri Bosse Ringholm äskettäin puhui sivu suunsa juteltuaan sitä ennen puhelimessa erään toimittajan kanssa. Puhelimen luuri oli puhelun jäljiltä vielä pöydällä, ja Ringholmin kuultiin sanovan ilmeisesti jollekin työtoverilleen, että poliisi toimii laiskasti ja tehottomasti. Jutusta tuli television neloskanavan ykkösuutinen.
Asiasta olisi pitänyt nousta skandaali. Ringholmin työtoverit hallituksessa odottelivat henkeään pidätellen. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut, ja Ringholm saattoi ylpeänä selittää, että hän oli vain ilmaissut laajojen kansankerrosten tuntoja.
Kuluneella viikolla julkisuuden valokeila kohdistui poliisin rikostutkimuksiin. Naamioitunut mies todisti televisiossa tehneensä murhayrityksen, josta hänen kaverinsa oli tuomittu yhdeksäksi vuodeksi vankeuteen. Murhayrityksessä käytetty ase ei ollut mukana poliisin tutkimuksissa, koska poliisi ei koskaan onnistunut löytämään sitä. Television toimittaja löysi sen nopeasti pensaasta rikospaikan läheltä.
Ruotsin televisio on viime vuosina nostanut esille ja ratkaissut joukon rikoksia, joiden kohdalla poliisin tutkinta on vaikuttanut huonolta. Kolme elinkautiseen vankeuteen tuomittua miestä sai hyvityksen tiedotusvälineiden toiminnan ansiosta, ja samoin tapahtui miehelle, joka oli saanut kahdeksan vuoden vankeustuomion tyttärensä seksuaalisesta ahdistelusta.
Nämä eivät todennäköisesti jää viimeisiksi tapauksiksi, joissa on merkkejä väärinkäytöksistä. Televisio on vastikään brittien esimerkkiä seuraten aloittanut selvittämättä jääneitä rikoksia käsittelevän sarjan, jonka nimi on "Cold Cases". Poliisi tuskin saa sarjassa sankarin roolia.
Pari vuotta sitten poliisi tosin sai jonkinlaisen hyvityksen, kun ulkoministeri Anna Lindhin murha pystyttiin ratkaisemaan nopeasti neuvokkaan poliisityön jälkeen. Paljon on silti vielä tehtävä, jotta saataisiin pyyhityksi pois kuva kilteistä, mutta epäpätevistä konstaapeleista Kling ja Klang, joita Peppi Pitkätossu on pompotellut ja saattanut naurunalaiseksi jo puolen vuosisadan ajan.