Pääkirjoitus

Po­lii­sien mie­len­osoi­tus ai­heel­li­nen muis­tu­tus

Poliisien edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen liitto (SPJL) on aivan aiheellisesti huolissaan poliisin resurssipulasta.

Poliisien edunvalvoja Suomen Poliisijärjestöjen liitto (SPJL) on aivan aiheellisesti huolissaan poliisin resurssipulasta. Liitto järjesti harvinaisen poliisien mielenilmauksen Helsingissä keskiviikkona.

Tuhatkunta poliisia sekä hätäkeskusten ja oikeushallinnon työntekijöitä marssi Eduskuntatalon editse Musiikkitalolta Senaatintorille. Marssijat halusivat kiinnittää huomion poliisin, oikeuslaitoksen ja hätäkeskuksien työvoima- ja rahapulaan.

Valtion säästölinja näkyy ja tuntuu. Tuomioistuimille ollaan asettamassa kuuden miljoonan euron säästötavoite, joka voidaan saavuttaa vain vähentämällä henkilökuntaa eri oikeusasteista.

Seurauksena saattaa käydä niin, että tuomioistuinten entisestäänkin pitenevät käsittelyajat muodostavat Suomeen itse aiheutetun oikeusturva- ja ihmisoikeusongelman.

Samoista säästösyistä poliisien määrä uhkaa SPJL:n laskelmien mukaan vähetä muutaman vuoden kuluessa nykyisestä vajaasta 7 500:sta alle 7 000:een. Suomen poliisivoimissa olisi siis väkeä kuin pienessä maalaispitäjässä on asukkaita.

Kehityssuunta ei ole oikea, vaikka valtio on säästöjensä kanssa pakkoraossa. Suomessa on jo nyt vähiten poliiseja Euroopassa väkilukuun suhteutettuna, yksi poliisi tuhatta asukasta kohti.

Kehno tilanne näkyy kentällä joka päivä. Varsinkin maaseudulla ja esimerkiksi Lapissa lähin poliisipartio saattaa olla hälytyksen tullessa satojen kilometrien päässä. Yhtälö on julma: kun apu on kaukana, turvattomuus lisääntyy.

SPJL esittää, että vajaat 400 määräaikaista poliisia pitäisi vakinaistaa ja palkata työttöminä olevat noin 130 poliisia taas töihin. Se kävisi ensiavusta. Mutta mistä rahat?