Kuinka monta poliisia Suomessa tarvitaan tulevaisuudessa? Kysymys on yksinkertainen, mutta vastaus ei. Se on niin kimurantti, että vastauksen saaminen kestää vuoden päivät ja sitä ryhdytään tänään pähkäilemään valtakunnallisen työryhmän voimin. Mietintämyssyt päähänsä vetävät asiantuntijaedustajat sisäasiainministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, keskusrikospoliisista, poliisilaitoksilta, oikeuspoliittisesta tutkimuslaitokselta ja poliisin ammattikorkeakoulusta.
"Tällaiselle pohdinnalle on nyt tilaus. Tehtävä ei ole helppo, mutta onnistumiseen on pakko uskoa. Koskaan aikaisemmin tällaista tehtävänantoa ei ole kirjattu hallitusohjelmaan saakka", työryhmän puheenjohtaja, lääninpoliisijohtaja Mikko Paatero Länsi-Suomen läänin poliisin lääninjohdosta kuvailee.
Hallitusohjelman kehotuksesta työryhmä ryhtyy laatimaan suunnitelmaa poliisin pitkän aikavälin henkilöstötarpeista eli siitä, paljonko poliisikoulutuksen saanutta väkeä jatkossa tarvitaan. Suunnitelmassa otetaan kantaa poliisivoimien kokoon aina vuoteen 2020 saakka. Sisäasiainministeriön asettaman työryhmän panoksen pitäisi näkyä esimerkiksi siinä, millaista palvelua poliisin apua tarvitseva kansalainen Suomessa tulevaisuudessa saa.
"Kuolleena syntynyt ajatus"
Pohjois-Suomea ryhmässä edustava Oulun läänin poliisin lääninjohdon lääninpoliisijohtaja Sauli Kuha teroittaa, ettei työryhmän perustaminen ole automaatti poliisien määrän lisäämiseksi. "Se on kuolleena syntynyt ajatus, että työryhmä yrittäisi saada jotain resurssitason lisäystä poliisille. Sitä me emme lähde hakemaan."
Sen sijaan työryhmä katsoo realistisesti sitä, mikä on nykyisten poliisivoimien koko eli poliisien määrä suhteessa poliisille annettuihin tehtäviin ja miten se vastaa tulevaisuuden haasteita. Se miettii muun muassa sitä, mitkä ovat poliisin ydintehtävät tällä hetkellä, miten ne tulevat muuttumaan, voidaanko joitakin poliisilla olevia hommia ottaa siltä pois ja mihin tästä vapautuvat käsiparit käytetään.
"On puhuttu esimerkiksi päihtyneiden säilöön otosta ja kaupungin liikenteen valvontatehtävistä. Työryhmässä pitää arvioida, voisiko joku muu taho hoitaa niitä", Paatero valottaa. Miehen mukaan mitään isoja osa-alueita poliisin tehtävistä ei ole tarkoitus poistaa.
"Tehtäväkenttä on oikean suuntainen tällä hetkellä. En usko, että yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai rikostutkinnan alueella on mitään isompia alueita, joissa kannattaisi pohtia sitä."
Tehokasta
toimintaa
Poliisien ja heidän työtehtäviensä määrän lisäksi asiantuntijat tarkastelevat poliisin työn tehokkuutta. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi selvitettyjen rikosten määrään, hälytysvalmiuteen ja kansalaisten odotuksiin omasta turvallisuudestaan.
Tutkimusten mukaan suomalaiset luottavat poliisiin. Asukasluku on kasvanut jatkuvasti, mutta poliisien määrä ei ole kehittynyt samaan tahtiin. Päinvastoin siinä on ollut viime vuosina hienoista laskua.
Poliisin nykyisestä tehokkuudesta kertoo se, että väen vähenemisestä huolimatta työn tulos on kohentunut. Sauli Kuhan mukaan rikosten torjunta on merkittävästi paremmalla tolalla ja selvitettyjen rikosten määrä kasvussa.
"Poliisiorganisaatio on tehokkaampi, toimivampi ja prosessimme ovat paremmassa kunnossa. Nyt katsotaan, millä muulla tavalla asioita voisi tehdä paremmin."