Suomen poliisijärjestöjen liiton (SPJL) jo väistämättömältä näyttänyt hajoaminen saattaa sittenkin peruuntua. Kiistaosapuolten edustajat hyväksyivät sunnuntaina iltapäivällä osaltaan kiistan sovittelijan, palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtajan Matti Kratsin (sit.) tekemän sovintoesityksen.
Sovintoesitys sisältää mm. ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisen syyskuun loppuun mennessä ja uuden puheenjohtajiston ja liiton muun johdon valinnan kulumassa olevan liittokokouskauden ajaksi. Sopimusasioita koskevaa päätöksentekoa eriytettäisiin liiton sisällä.
SPJL:n puheenjohtajan Pekka Salomaan ja SPJL:stä eronneiden yhdistysten edustajan Pertti Lehtisen hyväksymä esitys menee nyt poliisijärjestöjen ja liiton hallituksen käsiteltäväksi.
Osapuolten vastauksia odotetaan 27. kesäkuuta mennessä. Tämän jälkeen sovittelija arvioi, täyttyvätkö sopimuksen teon edellytykset. Jos täyttyvät, sopimus allekirjoitetaan 1. heinäkuuta.
Luottamuspula vaikeinta
Sovittelijana toimineen Kratsin mukaan organisaatiosta ja säännöistä löytyi yllättävän nopeasti yhteinen näkemys. Osapuolten välillä vallitseva luottamuspula olikin sitten vaikeampi tapaus. Siihen ratkaisuksi löytyi ylimääräinen liittokokous, jossa liiton johdon luottamus mitataan. Henkilövaihdoksia lienee luvassa.
Liittokiistan syinä ovat mm. uuden palkkausjärjestelmän hyväksyminen ja tapa, jolla päätökset liitossa viime vuonna tehtiin. Hankkeessa mukana olevat katsovat joutuneensa syrjityiksi liiton päätöksenteossa ja vaativat liiton hallitusta ja puheenjohtaja Pekka Salomaata eroamaan.
SPJL:stä on kevään aikana eronnut toistakymmentä poliisiyhdistystä eli lähes 3 000 poliisia. Kapinassa mukana ovat useimmat suuret kaupungit, kuten Helsinki, Vantaa, Espoo ja Tampere.
Eronneiden yhdistysten ovat kaavailleet perustavansa vielä kuluvan kesäkuun aikana uuden Poliisi Unioni -nimisen liiton, joka aloittaisi toimintansa ensi tammikuussa. Tämä hanke peruuntuu, jos poliisijärjestöt hyväksyvät sovintoesityksen.
Päätöksentekoa eriytetään
Sovintoesityksen mukaan sopimusasioita koskevaa päätöksentekoa eriytettäisiin niin, että sisäministeriön hallinnonaloja edustavat hallituksen ja valtuuston jäsenet päättävät sisäministeriön neuvottelupöytien eli mm. poliisin ja hätäkeskuslaitoksen edunvalvonta-asioista. Vastaavasti oikeusministeriön hallinnonaloja edustavat hallituksen ja valtuuston jäsenet päättäisivät oikeusministeriön hallinnonalojen toimistohenkilöstön sekä avustavia ulosottomiehiä ja haastemiehiä koskevista edunvalvonta-asioista.
Eriytettyyn päätöksentekoon tulevat ainakin sopimustavoitteet, kanta tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun ja kanta valtion yleiseen virka- ja työehtosopimukseen sekä tarkentavan virkaehtosopimuksen hyväksyminen tai hylkääminen sekä työtaistelutoimia koskevat päätökset. Asiat viedään valtuustokäsittelyyn, jollei hallituksen päätös ole yksimielinen tai sen takana ole vähintään 2/3 annetuista äänistä.