Poliisi vailla te­hok­kaam­pia vä­li­nei­tä

Keskusrikospoliisin (krp) Oulun yksikön päällikkö, rikosylikomisario Ari Soronen sanoo olevansa yllättynyt tuoreen poliisilain uudistamisesityksen nostattamasta keskustelusta.

Pitkä kokemus . Keskusrikospoliisin Oulun yksikön uudella päälliköllä Ari Sorosella ja entisellä, Eero Klemetillä on yhteen laskien yli 60 vuoden kokemus rikostutkinnasta. Henkirikostutkijoina he ovat maan kokeneimpia.
Pitkä kokemus . Keskusrikospoliisin Oulun yksikön uudella päälliköllä Ari Sorosella ja entisellä, Eero Klemetillä on yhteen laskien yli 60 vuoden kokemus rikostutkinnasta. Henkirikostutkijoina he ovat maan kokeneimpia.
Kuva: Risto Rasila

Keskusrikospoliisin (krp) Oulun yksikön päällikkö, rikosylikomisario Ari Soronen sanoo olevansa yllättynyt tuoreen poliisilain uudistamisesityksen nostattamasta keskustelusta.

Varsinkin joidenkin oikeusoppineiden lausunnoista on saanut hänen mielestään käsityksen, että poliisin valtuuksia muun muassa telepakkokeinojen käytössä oltaisiin lisäämässä ilman erityisiä syitä ja perusteita.

"Poliisi selvittää rikoksia niillä välineillä, jotka eduskunta sille antaa. Niistä riippuu tekeekö se työnsä hyvin vai huonosti. Itseään varten poliisi ei lisävaltuuksia tarvitse", sanoo joulukuun alusta krp:n Oulun yksikköä vetänyt Soronen.

Hän seuraa työssään eläkkeelle siirtynyttä rikosylikomisario Eero Klemettiä.



Rikolliset varustautuneita


Miehet sanovat, että erityisesti järjestäytyneen ja usein kansainvälisen ammattirikollisuuden torjunta vaatii parhainta mahdollista tekniikkaa ja tietenkin valtuuksia sen käyttöön.

"Rikolliset ovat itse hyvin varustautuneita, ja he hyödyntävät toiminnassaan kehittyneintä teknologiaa. Tähän haasteeseen poliisin on kyettävä vastaamaan", he sanovat.

Vakavissa ja vaativissa rikoksissa telepakkokeinojen käyttö on jo rutiinia. Luvan saanti niihin on kuitenkin yhä kankeaa ja jäsentymätöntä. Joissakin käräjäoikeuksissa prosessi ottaa aikaa varttitunnin, joissakin taas puolitoista tuntia. Eroja löytyy jopa eri käräjäoikeuksien sisältä.

"Me toivoisimme maalaisjärkeen perustuvaa käytäntöä. Tietenkin toimintaa on valvottava ja lakia noudatettava. Poliisilla on kuitenkin toimintapakko. Kun se saa tietää rikoksesta, sen on toimittava - ja usein nopeasti. Jos se ei toimi, se syyllistyy itse rikokseen", Soronen sanoo.



Tuomiot
kovemmiksi


Suomen kokeneimpiin rikostutkijoihin lukeutuvat Soronen ja Klemetti sanovat ammattimaisen huume-, talous- ja väkivaltarikollisuuden sekä prostituution levittäytyneen jo kaikkialle maahan. Pohjois-Suomessa ne ovat keskittyneet erityisesti Ouluun, mutta myös pienemmille ja syrjäisemmille paikkakunnille.

"Rikollisten yhteydet Oulusta maailmalle ja maailmalta Ouluun toimivat tehokkaasti. Oulu on tässäkin mielessä kansainvälinen", he sanovat.

Iissä ja Kärsämäellä vasta tehdyt suuret huumetakavarikot kertovat osaltaan, mistä on kysymys: pohjoiseen rahdataan yhä suurempia eriä yhä kovempia huumeita.

Lähtömaa on usein Viro, josta erityisesti amfetamiini on peräisin.

Sorosen mielestä järjestäytyneiden ryhmien jalkautuminen alueelle on yksi krp:n Oulun yksikön suurimmista haasteista.

"Ne pitää saada heti aisoihin. Kun jengi syntyy, siihen on rikollismaailmassa imua. Pyrkyrit tekevät mitä heidän käsketään tehdä. Se on hyvin raaka todellisuus", Soronen sanoo.

Rikosten ammattimaisuus ja rikollisten organisoituminen tulisi ottaa Sorosen ja Klemetin mielestä huomioon myös tuomioita jaettaessa.

"Tuomioistuimet ovat varovaisia, eivätkä ne aina välttämättä ymmärrä mistä ammattirikollisuudessa on kysymys", he sanovat.

Sorosen mielestä rangaistusta mitattaessa järjestäytyneisyys olisi otettava aina huomioon.

"Mahdollisuus siihen on, mutta valitettavasti sitä ei aina käytetä", Soronen sanoo.

Hänen mielestään nuoren rikoskierteeseen pitäisi puuttua mahdollisimman varhain. Kaavailtu arestirangaistus voisi olla yksi mahdollisuus.

Soronen sanoo toivovansa myös, että perus- ja oikeusturvakeskusteluissa ei unohdettaisi rikoksen uhria.

"Uhrin perusturvaa loukataan jo siinä vaiheessa kun hän joutuu rikoksen kohteeksi. Oikeusturvakaan ei välttämättä aina toteudu. Joskus tuntuu, että epäillyn oikeusturva on vankemmalla pohjalla", Soronen sanoo.

Ilmoita asiavirheestä