Oulun kaupungintalolla tiistaina tehty Yhdysvaltain lipun polttoyritys ei ainakaan toistaiseksi aiheuta toimia kaupungin turvakamerajärjestelmissä.
"Tässä vaiheessa emme ole ehtineet pohtia polttoyrityksestä aiheutunutta tilannetta", kaupungin tilapalveluyksikön ylläpitopäällikkö Johan Alatalo sanoo.
Uusia kameroita ollaan kyllä asentamassa kaupungin kiinteistöihin, mutta Alatalon mukaan asennukset ehdittiin suunnitella ennen lipunpolttoyritystä.
"Ylipäätään valtakunnallinen trendi on, että turvakameroiden määrät lisääntyvät", Alatalo sanoo.
Sitä, kuinka paljon kaupungilla on turvakameroita kiinteistöissään, Alatalo ei turvallisuussyistä halua kertoa.
Turvakameroiden määrä lisääntyy koko ajan, kerrotaan Securitas Systems Oy:lta. Ensimmäinen piikki syntyi keväällä 2002, kun kovalevytallennus korvasi perinteiset tallennusmenetelmät, kuten vhs-nauhat.
"Ne ovat vhs:iä helppokäyttöisempiä. Myös turvakameroiden hinnat ovat tulleet alaspäin", Oulun toimiston myyntipäällikkö Esa Eirola sanoo.
Oulun seudulla ei Eirolan mukaan ole kauppaa, mistä ei löytyisi turvakameraa. Ja kamerakauppa käy.
Silti innokkaita, kameroita uhmaavia yrittäjiä riittää. Poliisille tulevan kuvamateriaalin määrä on kasvussa. Suurin osa tallenteista saapuu yksityisistä yrityksistä, kertoo vanhempi rikoskomisario Ari Hinno Oulun poliisin teknisen tutkinnan yksiköstä.
Parhaimmillaan keskukseen saapuu viikoittain jopa kymmeniä erilaisia turvakameratallenteita, jotka yleensä paljastavat näpistysrikoksen. Mutta ei välttämättä aina.
"Vakavin rikos, jossa turvakameroista on ollut apua, taitaa olla törkeä varkaus", Hinno sanoo. Hän kuitenkin kertoo, ettei tallenteita tai niiden avulla selvinneiden rikoksien määrää tai luonnetta tilastoida erikseen.
Jos kyseessä on pahoinpitelyrikos, Hinnon mukaan yleensä silloin turvaudutaan kaupungilla oleviin reilun parinkymmenen valvontakameran apuun. Tämä siksi, koska pahoinpitelyn osapuolien kertomukset yleensä poikkeavat toisistaan.
"Valokuva on aina valokuva", Hinno sanoo.
Kaupungilla pyörivistä 22 valvontakamerasta ei rikososaston johtaja Taisto Isokankaan mukaan ole vielä ollut merkittävissä määrin hyötyä. Tosin kamerat ovat valvoneet oululaisia vasta vajaan vuoden.
"Voi hyvinkin olla, että niistä on apua tulevaisuudessa. Järjestyshäiriötapauksissa pystytään ohjaamaan partioita oikeaan paikkaan", Isokangas sanoo.
Työksensä kaupungin valvontakameroita valvova Oulun järjestyspoliisin ylikonstaapeli Olavi Similä on varsin tyytyväinen kameroihin, mutta toivoisi niitä kaupunkialueelle lisää.
"Ainolanpuisto on yksi sellainen katvealue."
Lisäksi kameroilla on vielä yksi ongelma: vaikka ne pyörivät pylväidensä ympäri sen 360 astetta, ne eivät silti näe kuin yhteen suuntaan kerrallaan.