Keskusrikospoliisi tutkii neljää Lapin TE-keskuksen valvonnassa ollutta EU-hanketta, joissa epäillään tukirahojen väärinkäytöksiä. TE-keskuksessa arvioidaan, että tukia on mahdollisesti maksatettu väärin perustein jopa 290 000 euroa. Epäilyjen kohteiksi joutuneet elinkeinojen kehittäjät kiistävät väärinkäytökset.
Poliisin tutkittavana on kaksi matkailualan ja kaksi elintarvikealan kehittämis- ja koulutushanketta. Epäilyt ovat kohdistuneet kolmeen yritykseen, joista yksi on elintarvikealan konsulttiyritys, yksi matkailualan yritys ja yksi kunnallinen kehittämisyhtiö.
Tähän mennessä keskusrikospoliisi on kuulustellut yli 120 henkilöä lähinnä Pellon ja Ylitornion kunnissa. Lapin TE-keskuksen johtaja Pirkko Saarela kuvailee tapahtunutta klassiseksi. "Haetaan rahoitusta erilaisiin kehittämisprojekteihin, joita ei sitten toteutetakaan hakemuksen mukaisena. Tässä tapauksessa on kyse koulutushankkeista, joissa meidän mielestämme koulutuspäiviä on jätetty toteuttamatta mutta ne on laskutettu", hän sanoo.
TE-keskus havaitsi epäselvyyksiä projektin maksatusvaiheessa tapahtuneen valvonnan yhteydessä. Pirkko Saarela kertoo, että asia jätettiin poliisin tutkittavaksi tulkintavaikeuksien vuoksi.
Rahoitusseula
alkaa olla tiheä
Tukittavana olevia hankkeita pyöritettiin 1990-luvun loppupuoliskolla. Viimeisin niistä päättyi vuonna 2001. "Kyse on EU:n edellisen ohjelmakauden hankkeista, jolloin niiden hallinnointi oli vielä hyvin sekavaa, kun mitään menettelytapoja ei ollut", Saarela sanoo.
TE-keskuksessa laskettu mahdollisten väärinkäytösten kokonaissumma on arvio. "Jos tukia lähdetään perimään takaisin, summa voisi olla 290 000 euroa. Joudutaanko ne perimään takaisin, se on vielä pitkässä kuusessa, sillä nyt vasta on meneillään poliisitutkinta."
Saarela sanoo, ettei muita päättyneitä koulutusprojekteja ryhdytä penkomaan, ellei sellaisia satu EU-valvonnan pistekohteeksi. Hankkeiden nykyinen valvontajärjestelmä käydään taas kertaalleen läpi.
"Ensimmäisen kerran käymme hankkeen läpi sen suunnitteluvaiheessa. Hanketoimintaa varten meillä on olemassa kirjalliset ohjeet, jonka lisäksi koulutamme hakijoita. Teemme projektin aikana myös varmistuskäyntejä. Jos havaitsemme puutteita, annamme projektikohtaista ohjausta ja teemme erityisseurantaa. Jos hankkeen toteuttaminen tuntuu mahdottomalta, lopetamme sen rahoittamisen. Asiat käydään läpi vielä maksatusvaiheessa, joten tarkistus- ja varmistusseula alkaa nykyisin olla tiheä", Saarela kertoo.
Epäilys yllätti Ylitorniolla
Ylitorniolla ja Pellossa toimiva Tornionlaakson Yritystalo Oy on yksi epäillyistä. Yhtiön johtajan Ari Alapoikelan tieto väärinkäyttöepäilystä yllätti täysin.
"Tornionlaakson Yritystalo Oy on ollut EU-projekteissa mukana alusta lähtien. Olemme vieneet läpi huomattavan määrän hankkeita, eikä koskaan ole ollut mitään huomauttamista. Olemme eläneet uskossa, että kaikki sujuu suunnitelmien mukaisesti ja oikein", hän sanoo.
Yritystalon viimeisin projekti oli matkailuhanke. Alapoikela kertoo, että Tornionlaakson Yritystalo Oy:llä oli koulutuksen järjestämisestä sopimus oululaisen Esaconsult Oy:n kanssa. "Konsultti laskutti meitä ja me haimme tositteita vastaan TE-keskukselta avustuksen."
Konsultti Esa Sihvola Esaconsult Oy:stä kertoo, että hän on aina luullut tehneensä Tornionlaakson yrittäjien parissa hyvää työtä. Projektien aikana hän käytännössä asui seutukunnassa kuusi vuotta.
"Marssijärjestys oli sellainen, että TE-keskus maksoi avustukset hakijalle, joka puolestaan oli minun työnantajani. Yksityiskohtaisemmin en valitettavasti voi asiaa tässä vaiheessa kommentoida", hän sanoo.
Tilintarkastajat hyväksyivät laskut
Sihvola epäilee, että jos yritystukiasioita käydään samalla tavalla muuallakin läpi, vastaavia tapauksia löytyy paljon. "Kun vuonna 1996 hankkeille ryhdyttiin hakemaan EU-tukea, kaikki oli aivan uutta. Monia asioita piti soveltaa käytäntöön. Esimerkiksi kun yrittäjä lähtee kaksivuotiseen koulutukseen, ei hän voi istua päivittäin koulunpenkillä, vaan konsultin on mentävä yritykseen. Kustannuksista syntyy heti tulkinnanvaraa", hän sanoo.
Sihvola muistuttaa, että tilintarkastajat ovat viimeistä hanketta lukuun ottamatta hyväksyneet kaikki projektit. "Jos tilityksissä on ollut epäselvää, miksi niitä tilintarkastuksissa ei havaittu ja niihin puututtu. Jos meille olisi kerrottu, että toimissamme on tulkinnanvaraa, emme tietenkään olisi jatkaneet samalla tavalla", hän sanoo.
Esa Sihvola vakuuttaa, että hän voi edelleen kävellä Länsikairassa pää pystyssä. "Harmittaa seutukunnan ja yrittäjien puolesta, kun hyvät asiat kääntyivätkin näin, hän sanoo.