Apulaisoikeusasiamies Ilkka Rautio katsoo poliisin tehneen virheen kahdessa erillisessä tapauksessa.
Rautio katsoi Lieksan poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin toimineen pakkokeinolain vastaisesti ottaessaan tuntomerkit henkilöltä, jota ei epäilty rikoksesta.
Toisessa tapauksessa apulaisoikeusasiamies katsoi Hämeenlinnan poliisilaitoksen rikosylikonstaapelin menetelleen virheellisesti, kun hän oli kuulustellut itseään todistajana.
Rautio muistuttaa, että esitutkintalaki ei tunne tällaista "itsekuulustelua", jossa poliisi kirjaisi itse esitutkinnan aikaisia havaintojaan todistajankuulustelulomakkeelle.
Rikosylikonstaapelin kirjaamasta itsekuulustelusta kävi kuitenkin ilmi, miten se oli syntynyt. Poliisin menettelystä kanteli oikeusasiamiehelle useasta törkeästä huumausainerikoksesta epäilty mies.
Poliisia voidaan kuulustella todistajana esitutkinnassa. Rautio kiinnittää rikosylikonstaapelin huomiota vastaisen varalta siihen, että poliisimiestä on kuitenkin kuulusteltava samalla tavalla kuin ketä tahansa muutakin henkilöä.
Rautio katsoo Lieksan kihlakunnan poliisilaitoksen vanhemman konstaapelin toimineen pakkokeinolain vastaisesti ottaessaan päihtymyksen vuoksi säilöönotetulta mieheltä henkilötuntomerkit.
Mies ei tuntomerkkien ottamishetkellä ollut rikoksesta epäillyn asemassa.
Rautiolle kannellut mies oli aiemmin tuomittu törkeästä rattijuopumuksesta. Poliisi päätti ottaa mieheltä tuntomerkit säilöönoton yhteydessä, koska mieheltä ei aiempien asioiden tutkinnan aikana ollut otettu henkilötuntomerkkejä.
Myös poliisipäällikkö katsoi lausunnossaan, että jo tuomittua ei voida pitää enää rikoksesta epäiltynä henkilönä, eikä häneen enää jälkikäteen voi kohdistaa minkäänlaisia pakkokeinoja.
Sisäasianministeriön poliisiosasto taas ilmoitti lausunnossaan apulaisoikeusasiamiehelle, että miestä koskevat tuntomerkkitiedot on poistettava poliisin tietojärjestelmästä.