Poliisin tietoon on alkuvuonna tullut yli 160 maahantulokiellon rikkomista. Kieltoa rikotaan toistuvasti.
Poliisi tehostaa laittoman maahantulon ja maassaoleskelun torjuntaa.
Se keskittyy laittamaan täytäntöön maastapoistamispäätöksiä, minkä lisäksi se tehostaa ulkomaalaisvalvontaansa.
– Nämä ovat tällä hetkellä toimintamme painopistealueita, koska riski laittoman maassaoleskelun lisääntymisestä on kasvanut, Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen kuvailee.
Poliisi on tavannut vuosittain noin 3 000 laittomasti maassa oleskelevaa ulkomaalaista. Se ennustaa määrän kasvavan, sillä osan kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista ennakoidaan jäävän laittomasti maahan.
Poliisi haluaa estää sen, että nämä ihmiset ajautuvat joko tekemään rikoksia tai rikosten uhreiksi.
– Heillä ei ole Suomen lain mukaan oikeutta oleskella maassa, joten heillä ei ole myöskään oikeutta yhteiskunnan palveluihin. Jollain heidän pitää kuitenkin elantonsa hankkia. Se altistaa syrjäytymiseen ja sitä kautta rikollisuuteen.
Poutasen mukaan maastapoistamispäätösten täytäntöönpanoa tehostetaan muun muassa kohdistamalla siihen riittävästi henkilökuntaa. Palautuksia vaikeuttaa kuitenkin se, että Irak ja muutamat muut valtiot eivät edelleenkään suostu ottamaan vastentahtoisesti palautettavia kansalaisiaan vastaan.
– Suurin riski laittoman maassaoleskelun kasvuun liittyy juuri irakilaisiin, joita on poistamispäätöksen saaneiden joukossa selvästi eniten.
Tehostustoimet ovat osa laittoman maahantulon ja maassaoleskelun vastaista toimintaohjelmaa. Siihen kuuluu myös vuodenvaihteessa tapahtunut lakiuudistus, jossa rangaistusta maahantulokiellon rikkomisesta ankaroitettiin.
Aiemmin maahantulokieltoaan rikkonut sai sakkorangaistuksen ulkomaalaisrikkomuksesta ulkomaalaislain perusteella, mutta nyt se on rikoslaissa omana kriminalisointinaan.
Maahantulokiellon rikkomisesta voi ankarimmillaan saada jopa vuoden vankeusrangaistuksen.
Poliisin tietoon on alkuvuonna tullut 162 maahantulokiellon rikkomista. Niistä eniten eli 82 ilmoitusta on tehty Helsingin poliisilaitoksen alueella.
Oulun poliisilaitoksen tietoon maahantulokiellon rikkomisia on tullut kaksi ja Lapin poliisilaitoksen tietoon kymmenen.
Viime vuosina maahantulokiellon rikkomisia on Poutasen mukaan tullut poliisin noin 300–500. Vasta myöhemmin nähdään, pureeko koventunut sanktio ilmiöön sitä vähentävästi poliisin toivomalla tavalla.
Maahantulokiellon saamisen syy on usein se, että henkilö on syyllistynyt aiemmin Suomessa käydessään rikoksiin.
Poliisin havaintojen mukaan osa maahantulokiellon saaneista rikkoo kieltoa toistuvasti, tiedossa on muun muassa yli kymmenen kertaa siihen syyllistyneitä.
– He saattavat saada maahantulokiellon, heidät käännytetään ja he tulevat seuraavalla laivalla takaisin.
Suurin osa eli lähes sata alkuvuoden aikana saapuneista maahantulokieltoa rikkoneista on ollut virolaisia. Poutasen mukaan virolaisia on ollut eniten myös aiempina vuosina.
– Heidän on helppo käydä Suomessa, kun välimatka on niin lyhyt. Heillä saattaa olla perhe Virossa mutta he käyvät Suomessa töissä kiellosta huolimatta. Jos rajavalvontaa olisi, he jäisivät kiinni.
Maahantulokiellossa ollut mies löytyi bussista
Poliisi sai vuodenvaihteessa uusia keinoja puuttua maahantulokiellon rikkomisiin.
Siitä voi saada nyt vankeutta, joten poliisilla on käytettävissään aiempaa enemmän pakkokeinoja tutkiessaan rikosepäilyjä. Poliisi voi esimerkiksi vangita epäillyn tai hänen kotiinsa voidaan tehdä kotietsintä.
Poliisi tekee rikosepäilyistä esitutkinnan, syyttäjä syyteharkinnan ja tämän jälkeen asia käsitellään tuomioistuimissa. Vähitellen niistä alkaa kertyä oikeuskäytäntöä eli nähdään, millaisia tuomioita teoista langetetaan.
Lapin käräjäoikeus käsitteli torstaina maahantulokiellon rikkomisesta nostettua syytettä, mikäli lienee ensimmäisiä tuomioistuimissa käsiteltyjä tapauksia. Siinä syyttäjä vaati gambialaismiehelle sakkoja tai lyhyttä, päivissä mitattavaa vankeusrangaistusta ulkomaalaistaustaiselle miehelle.
Vuonna 1998 syntynyt mies tuli viime maaliskuussa Tornioon, vaikka maahanmuuttovirasto oli määrännyt hänet viime syksynä viideksi vuodeksi maahantulokieltoon.
Mies saapui bussilla Haaparannasta Tornioon. Poliisipartio pysäytti bussin ja otti miehen kiinni.
Käräjäoikeus tuomitsi miehen 20 päiväksi ehdolliseen vankeuteen maahantulokiellon rikkomisesta.
Myös muita uudistuksia
Kansalaisuuslaki muuttui toukokuun alussa.
Sen myötä tiettyihin vakaviin rikoksiin syyllistynyt henkilö voi nykyisin menettää Suomen kansalaisuuden.
Tällaisia rikoksia ovat esimerkiksi sotaan yllyttäminen, maanpetos tai vakoilu.
Kansalaisuuden voi menettää myös esimerkiksi vakavien terroristisessa tarkoituksessa tehtyjen rikosten, kuten kemiallisen aseen kiellon rikkomisen, törkeän ihmiskaupan, panttivangin ottamisen, ydinräjähderikoksen, kaappauksen tai surman perusteella.
Kyseisen rikoksen tulee lisäksi olla kohdistunut Suomen elintärkeitä etuja vastaan.
Muita vakavia rikoksia ei voida pitää perusteena kansalaisuuden menettämiseen, sillä Suomea sitovat kansainväliset sopimukset.
Ulkomaalaislaki puolestaan muuttuu kesäkuun alussa.
Jatkossa turvapaikanhakijan on pystyttävä perustelemaan, miksi hän ei esittänyt uusintahakemuksen yhteydessä ilmoittamiaan perusteita aiemmin.
Maahanmuuttovirasto käy perustelut läpi ratkaistessaan, ottaako se uusintahakemuksen käsittelyyn.
Käsittelyyn ottaminen edellyttää muun muassa sitä, että hakija ei ole itsestään riippumattomista syistä voinut esittää uusintahakemuksessa esittämiään seikkoja tai perusteita jo aiemman hakemuksen käsittelyn yhteydessä.
Uudistuksella pyritään puuttumaan yrityksiin jättää uusia turvapaikkahakemuksia viivytystarkoituksessa.
Uusintahakemuksia on noin puolet kaikista Suomessa jätetyistä kansainvälistä suojelua koskevista hakemuksista.
Moni yksittäinen hakija on jättänyt jo useita uusintahakemuksia.
Jatkossa uusintahakemuksen tekeminen ei enää estä aiemman käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa jos uusintahakemus on tehty palautuksen estämiseksi, viivyttämiseksi ja jos hakemus ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä.
Alkuvuonna palautettu lähes tuhat
Poliisi on alkuvuoden aikana palauttanut noin 950 palautuspäätöksen saanutta ulkomaalaista.
Eniten eli 204 palautettavaa on palautettu Viroon.
Venäjän federaatioon on palautettu 114.
Italiaan on palautettu 55, Ukrainaan 53, Romaniaa 43 ja Espanjaan 41.
Ruotsiin on palautettu 31, Albaniaan 22, Georgiaan 20 ja Turkkiin 19.
Lähde: Maahanmuuttovirasto ja poliisi