Keskusrikospoliisi (krp) ryhtyy käymään läpi vanhoja, vuoden 1955 jälkeen tehtyjä selvittämättömiä henkirikoksia. Oulun ja Lapin läänissä niitä on kaikkiaan 17. Osa on jo työn alla. Samalla poliisi päivittää omat rekisterinsä kadonneiksi ilmoitetuista ihmisistä.
Krp:n Oulun yksikön päällikkö Ari Soronen sanoo, että työlle on hyvät perusteet.
"Rikosten selvittämisen tekniset mahdollisuudet ovat parantuneet muun muassa dna:n ansiosta. Vanhojakin henkirikoksia voidaan tutkia entistä tehokkaammin", Soronen sanoo.
Poliisi saa edelleen yleisövihjeitä jopa hyvinkin vanhoista rikoksista. Soronen käyttää esimerkkinä Kyllikki Saaren murhaa vuodelta 1953.
"Vihjeitä tästä rikoksesta tulee yhä vuosittain", Soronen sanoo.
Murha ei vanhene
Rikoskomisario Kari Rantanen Oulun poliisin väkivaltatoimistosta sanoo, että myös oululaisia kuohuttaneista vanhoista henkirikoksista saadaan edelleen vihjeitä.
"Erästä tällaista vihjettä tarkistettiin viimeksi viime viikolla", Rantanen sanoo.
Rantanen muistuttaa myös siitä,että murha ei rikoksena vanhene koskaan.
"Jutut elävät koko ajan, ja niitä seurataan muun tutkinnan ohessa", Rantanen sanoo.
Rantasen mielestä vanhojen henkirikosten selvittäminen on sekä poliisin että yhteiskunnan etujen mukaista.
"Vanhojen juttujen arvo ei väljähdy. Sillä ei ole merkitystä, onko rikos tapahtunut eilen vai kymmenen vuotta sitten. Niihin suhtaudutaan aina vakavasti", Rantanen sanoo.
Paikallispoliisi ja krp tekevät tarvittaessa myös yhteistyötä henkirikosten selvittämisessä.
"Apua annetaan ja saadaan aina tarvittaessa", Rantanen sanoo.
Kadonnet rekisteriin
Tällä hetkellä kenelläkään ei ole sataprosenttisen varmaa tietoa Suomessa kadonneiksi ilmoitettujen todellisesta määrästä. Krp aikoo saada omat rekisterinsä ajan tasalle perkkaamalla tiedot kaikista kadonneista. Pelkästään Oulun kihlakunnan alueella katoaa vuosittain parikymmentä ihmistä. Tänä vuonna kadonneiksi ilmoitettuja on 18.
Valtaosa heistä löytyy tavalla tai toisella; vain pieni määrä jää lopullisesti kadoksiin.
"Ainakin osaan voi liittyä henkirikos, mutta katoamisiin liittyvät henkirikosepäilyt ovat aina vain arvioita", Rantanen sanoo.
Tuorein katoamistapaus, jossa poliisi epäilee henkirikosta on Kalajoelta. Kalajokinen Mika Kantola katosi kymmenen vuotta sitten kotoaan Kalajoen Yli-Tyngältä. Yleisövihjeisiin perustuen poliisi otti jutun tarkempaan tutkintaan tänä syksynä. Työ jatkuu edelleen.
Myös Keminmaalla vuonna 2001 kadonnen miehen epäillään saaneen surmansa henkirikoksen uhrina. Keskusrikospoliisin Rovaniemen yksikön ja Kemin poliisilaitoksen yhteisissä tutkimuksissa on selvinnyt että mies surmattiin riidan päätteeksi ja ruumis hävitettiin polttamalla.
Yhden lajin kilpajuoksua
Kari Rantanen sanoo, että yleensä henkirikokset kytkeytyvät tavalla tai toisella alamaailman keskinäisiin virityksiin.
"Osa taas on huumeiden ja viinan aiheuttamia sekoiluja, mutta on myös täysin sattumanvaraisia tapauksia, joihin ei ole mitään selitystä tai motiivia", Rantanen sanoo.
Vanhin Oulussa tunnettu tapaus on vuodelta 1947. 23-vuotias taksiautoilija Leo Tauriainen murhattiin ja ryöstettiin Koskelankylässä. Tätäkin tapausta on tutkittu vielä 1990-luvun puolivälissä.
Hyvin erikoinen tapaus on Tuirassa marraskuussa vuonna 1997 paljastunut eläkeläispariskunnan surma. Poliisilla on teosta mittava aineisto, mutta varsinaista läpimurtoa ei ole vielä tapahtunut.
"Kyseessä oli rauhallisia eläkepäiviä viettävä pariskunta, jonka olisi pitänyt voida ja saada elää rauhassa", Rantanen sanoo.