Massatekstiviestien hyödyntämiselle ei ole teknisiä esteitä. Soneran radioverkkosuunnittelun osastopäällikkö Timo Hietalahti arvioi, että järjestelmän hyödyntäminen ei edes vaatisi operaattoreilta valtavia lisäkustannuksia.
"Massatekstiviesti voidaan lähettää tarkasti, tiettyjen tukiasemien alueella olevien ihmisten kännyköihin. Kaupungeissa tukiasemia on jopa alle sadan metrin välein, mutta maaseudulla välimatkat saattavat olla 10-15 kilometriä. Massatekstiviestien lähettäminen perustuu kännyköiden ominaisuuteen. Niissä on kanava, jota kautta operaattori voi välittää viranomaisen viestin. Se tupsahtaa näytölle eikä sitä tarvitse edes ottaa esille", selvittää Hietalahti.
Massatekstiviestejä voidaan ottaa vastaan viisi vuotta ja sitä nuoremmilla kännykkämalleilla. Ruotsissa Tukholman poliisi kaavailee järjestelmän käyttöönottamista, sillä se antaa viranomaisille uusia toimintamahdollisuuksia, lisää kansalaisten turvallisuutta ja tuo joustavuutta myös liikenteeseen. Poliisi voi varoittaa tiettyjen tukiasemien alueella olevia ihmisiä esimerkiksi pommimiehestä, ammuskelijoista tai liikenneruuhkasta, jonka aiheuttaa vaikka vaarallisia aineita kuljettaneen rekan kaatuminen. Teho olisi huomattavan paljon parempi kuin nykyisillä radioviesteillä, koska valtaosa suomalaisista omistaa kännykän ja pitää sitä jatkuvasti mukana.
Myös Suomen poliisi on kiinnostunut asiasta. Sisäasiainministeriön poliisiylijohtaja Reijo Naulapää selvityttää, löytyykö massatekstiviestien käyttämiseen minkäänlaisia esteitä.
"Olisi aivan mahtavaa, jos pystyisimme ottamaan käyttöön järjestelmän. Pikaisella arvioinnilla en näkisi asiassa myöskään lakisääteisiä esteitä, koska viesteillä palvellaan kansalaisia."
Massatekstiviestijärjestelmä saattaisi helpottaa myös rikostutkintaa, sillä sen avulla poliisi saisi paremmin silminnäkijöitä tai ainakin tietoja ja vinkkejä esimerkiksi raakaan ryöstöön syyllistyneistä.
Massatekstiviestit auttaisivat Reijo Naulapään mukaan poliisia ja muita viranomaisia myös Vantaan Myyrmannin kaltaisten onnettomuuksien aikana. Viestiliikenne tukkeutui Myyrmannin iskua seuranneiden tuntien ajaksi. Jos massatekstiviesti lähtisi liukkaasti liikkeelle, verkkoihin jäisi tilaa. Timo Hietalahden mukaan massatekstiviestin lähettämistä viivästyttää se, että toiminto vaatii käsityötä, jossa myös radioverkkosuunnittelun on oltava mukana. Käytännössä ei silti puhuta mittavista viiveajoista.
Mopomalli jo käytössä
Massatekstiviestien karsittu mopomalli on ollut käytössä jo useita vuosia. Suomen hätäkeskuksista on singottu joka kuukausi kymmeniätuhansia suunnattuja tekstiviestejä. Yksinomaan heinäkuussa ja Jokilaaksojen hätäkeskuksesta lähti johtaja Mika Lamun mukaan 16 500 tekstiviestiä. Vuosittain Ylivieskasta on lähtenyt tekstiviestejä noin 200 000.
"Suurin osa tekstiviesteistä menee viranomaisille, ambulanssiyrityksille ja vapaapalokuntalaisille. Lisäksi annamme suurimmissa tapauksissa automaattisesti mediahälytyksen, jonka saa yli 20 journalistia", Lamu selvittää.
Tekstiviestit helpottavat Mika Lamun mukaan viranomaisten ja vapaapalokuntalaisten työskentelyä, sillä niiden avulla edessä olevaa tehtävää voidaan täsmentää matkalla kohteeseen.