Helsingin poliisi pidätti maanantaina professori Kari S. Tikan murhasta epäillyt nuorukaiset. 19- ja 23-vuotiaat miehet poistuivat Tikan seurassa ravintolasta torstaina aamuyöllä. Poliisi uskoo, että kaksikko surmasi 61-vuotiaan Tikan samana yönä tämän kotona Punavuoressa.
Ystävät ja kotitalon huoltomies löysivät Tikan kuolleena asunnostaan sunnuntain vastaisena yönä. Henkirikoksesta epäillyt tavoitettiin seuraavana iltana itähelsinkiläisestä huoneistosta, eivätkä he tehneet kiinniotettaessa vastarintaa.
Miesten kuulusteluja päästiin aloittelemaan vasta maanantaina iltapäivällä. Miehet ovat lähtöisin itäblokin maista, mutta asuneet Suomessa jo vuosia.
Tutkinnanjohtaja Arto Karalahden mukaan Tikka ja epäillyt olivat niin sanottuja hyvän päivän tuttuja, jotka olivat tutustuneet yöelämässä. Keskiviikkoiltaa he viettivät seksuaalisten vähemmistöjen suosimassa DTM-ravintolassa kivenheiton päässä Tikan kodista.
Virkavalta on loppuyön tapahtumista vaitonainen. Karalahti ei suostu valottamaan esimerkiksi surmatapaa tai mahdollista motiivia.
Arvoesineitä ei viety
Poliisi uskoo olevansa viisaampi tiistaina, kun molemmat epäillyt on saatu kuulustelluiksi. Tällä haavaa kuulusteluissa on käynyt useita todistajia, jotka ovat tehneet havaintoja Tikasta ja hänen seuralaisistaan keskiviikkoillan ja torstain vastaisen yön aikana. Maanantaina tehtiin vielä myös teknistä tutkintaa Tikan asunnossa.
Tikka toimi finanssioikeuden professorina Helsingin yliopistossa, ja häntä pidettiin Suomen johtavana veroasiantuntijana.
Vapaa-ajalla häntä kiehtoivat taiteet, mikä näkyi muun muassa hänen kotinsa arvokkaista taide-esineistä. Surmatyön tekijät eivät niistä ilmeisesti piitanneet, sillä poliisin mukaan muun muassa arvotaulut näyttävät olevan tallella. Sen sijaan asunnosta oli viety jonkin verran pientä vähempiarvoista tavaraa.
Vaikuttajat harvoin uhreina
Yhteiskunnalliset vaikuttajat joutuvat Suomessa henkirikoksen uhreiksi ani harvoin. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkija Martti Lehti muistelee, että vaikuttajasurmat ennen Kari S. Tikkaa sijoittuvat kymmenien vuosien taakse. Lehti mainitsee esimerkkinä sisäministeri Heikki Ritavuoren murhan vuonna 1922.
-- Noihin aikoihin oli pari muutakin vastaavan tason vaikuttajan surmaa, joihin kaikkiin liittyi poliittinen motiivi.
Poliisilla ei ole viitteitä siitä, että Tikan surma liittyisi hänen työhönsä tai asemaansa.
Henkirikoksen uhrina kuoli myös Hämeen lennoston komentaja, eversti Teppo J. Suonperä, joka murhattiin kesäkuussa vuonna 1973.
