Kansalaisten turvallisuuden tunteen ja tasa-arvon kannalta on vakava asia, että poliisin saaminen paikalle viivästyy aiempaa useammin.
Poliisin toimintavalmiusajan venymisellä voi olla kohtalokkaita seurauksia.
Poliisia joudutaan odottelemaan entistä kauemmin. Erot poliisin odotusajoissa ovat viime vuosina venähtäneet aiempaa suuremmiksi. Paikalle hälytetyn poliisin tulo kestää Poliisihallituksen tilastojen mukaan 136 kunnassa vähintään puoli tuntia ja seitsemässä kunnassa odotusaika on jo toista tuntia (Kaleva 27.9.).
Poliisin toimintakyvyn heikkeneminen on huono kehityssuunta. Tällä menolla rötöstelijät ehtivät entistä useammin poistua paikalta ennen kuin poliisipartio ehtii apua tarvitsevien kansalaisten luokse.
Suomessa on totuttu toimimaan muihin Pohjoismaihin nähden pienemmällä määrällä poliiseja. Lisäksi poliisien määrä on viime vuosina Suomessa vähentynyt, kun määrä muualla on kasvanut.
Kansalaisten turvallisuuden tunteen ja tasa-arvon kannalta on vakava asia, että poliisin saatavuus hälytystehtävissä vaihtelee sen perusteella, missä päin Suomea toimitaan. Utsjoella poliisipartiota joutuu odottelemaan jopa kaksi tuntia, kun Pietarsaaressa virkavalta tulee paikalle kymmenessä minuutissa. Esimerkiksi kotihälytystehtävässä ero voi lopputuloksen kannalta olla kohtalokas.
Viime vuosina heikentynyt tilanne on kansalaisten kannalta huolettava suuntaus. Kohennusta on vain Helsingin ja Lounais-Suomen poliisipiireissä, Sisä-Suomessa se on ennallaan kun taas kaikkialla muualla on menty huonompaan suuntaan. Arveluttavaa on, että poliisin vasteajat ovat pidentyneet myös monissa kunnissa, joissa toimintavalmius on periaatteessa hyvä.
Poliisia on viime vuodet mankeloitu loputtoman tuntuisissa hallintorakenneuudistuksissa niin, että poliisipiirejä on jäljellä enää kaksitoista. Samalla poliisien määrä on laskenut. Tämä ei voi olla vaikuttamatta poliisin toimintaan ja näkyvyyteen, vaikka poliisityötä samalla uudistettaisiinkin.
Vähennyksiä ei voida jatkaa loputtomiin ilman, että kansalaisten turvallisuudentunne heikkenee. Vaarana on, että omavaltainen oikeudenkäyttö lisääntyy, jos poliisia ei näy mailla eikä halmeilla silloin kun pitäisi. Näin ei saa käydä, sillä emme elä villissä lännessä. Harvaan asuttujen alueiden ohella tämä koskee ongelmalähiöiden turvallisuutta.
Poliiseja on tällä hetkellä noin 7 200, kun heitä vielä vuosikymmenen alkupuolella oli lähes 700 enemmän. Poliisin henkilöstösuunnitelmassa tavoitteena on päästä takaisin vanhoihin lukemiin. Siihen on syytä pyrkiä. Ensi vuoden budjetissa on määrärahalisäyksiä, joiden pitäisi estää tilanteen heikentyminen harvaan asutuilla alueilla.
Eduskunnan käsittelyssä on myös lakiesitys reservipoliiseista. Poliisin avuksi kaavaillut tuhat reservipoliisia eivät kuitenkaan voi korvata viranomaisena toimivaa poliisia. Reservipoliisia onkin tarkoitus käyttää poliisin apuna yllättävissä ja poikkeuksellisissa oloissa.
Sisäisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että poliisi saadaan paikalle silloin kun tarvitaan. Poliisin toimintavalmiusaika pitäisi saada lyhyemmäksi siellä missä se on venähtänyt luvattoman pitkäksi.