Muutamat suomalaisyritykset ovat ryhtyneet julkaisemaan turvakamerakuvia myymälävarkaista yhteisöllisillä verkkosivuilla. Esimerkiksi Facebookiin on ilmestynyt kuvasarjoja ja videoita, joissa asiakas näyttää anastavan tavaraa myymälästä. Yritys pyytää Facebook-jäseniä tunnistamaan, keitä kuvissa on.
Näpistelijöiden kuvien julkaiseminen on lähtökohtaisesti ymmärrettävää: toisen omaisuutta ei saa varastaa, turmella tai ottaa luvatta käyttöön. Yhteisön on myös autettava poliisia työssään.
Näpistelijöiden kuvia sosiaaliseen mediaan lataava yrittäjä toimii kuitenkin harkitsemattomasti, sillä kuvien julkaisu on rikosoikeudellisesti ja yksityisyyden kannalta ongelmallista. Kuvissa esiintyviä henkilöitä ei voida syyttää vielä mistään vaan he ovat korkeintaan epäiltynä rikoksesta.
Turvakameroiden kuvien julkistamisella ja niiden levittämisellä kansalaiset ottavat liikaa oikeutta omiin käsiinsä. Sen tien päässä ei koskaan ole tavattu mitään oikeusjärjestyksen kannalta hyvää.
Yksityisyyden suoja on kallisarvoinen kansalaisoikeus. Sitä ei saa viedä henkilöltä, jota vasta epäillään rikoksesta.
Tunnistuspyyntö Facebookissa on tehokas. Henkilöjäsenet voivat jakaa kuvia omilla ”seinillään” eteenpäin, jolloin tieto näpistyksestä leviää ja näkyvyys kasvaa. Mitä jos kuvien julkaisijalle sattuu virhe ja hän lataa epähuomiossa väärän kuvasarjan nettiin?
Parempi on että yrittäjä toimittaa kuvat entiseen tapaan poliisille tehdessään rikosilmoituksen. Poliisi päättäköön milloin kuva on syytä julkistaa. Poliisi osaa käyttää ammattinsa puolesta sellaista harkintaa, joka yksittäiseltä kansalaiselta voi tapauksen henkilökohtaisuuden vuoksi puuttua.