Suomeen on levinnyt uusi nettihuijaus, jossa rikolliset yrittävät hyödyntää kaapattuja sähköpostiosoitteita. Rikoskomisario Mika Broms keskusrikospoliisista sanoo, että huijauksessa rikollinen tai rikolliset kaappaavat sähköpostiosoitteita ja esiintyvät sähköpostin omistajana.
– Kun postilaatikko on kaapattu, rikollinen lähettää kaapatun tilin postituslistalla oleville viestin, jossa kerrotaan hädänalaisesta tilanteesta. Vastaanottajiin yritetään vedota säälittävällä kertomuksella, jossa on päädytty jostain syystä pulaan ulkomailla.
Broms sanoo, että avunpyyntöviestissä pyydetään lähettämään rahaa pikaisesti ulkomaille. Ainakin osassa viesteissä rahaa on pyydetty lähettämään Britanniaan.
– Aiemmin vastaavanlaisia huijauksia on tehty Keski-Euroopan alueella. Nyt Suomessa on tullut ilmi vajaat viisikymmentä tapausta lyhyen ajan sisällä, syksyn aikana.
– Kyse on suomalaisista uhreista ja suomalaisten sähköpostitilien kaappaamisesta. Tämä näyttää nyt yleistyvän Suomessa.
Rikoskomisarion mukaan huijaus poikkeaa aiemmista avunpyyntökirjeistä siinä, että rahaa yritetään saada esiintymällä ”tuttuna” henkilönä.
Broms sanoo, ettei hänellä on yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka monessa tapauksessa uhri on langennut huijaukseen ja kuinka monessa tapauksessa kyse on poliisille tehdyistä ilmoituksista. Jutut ovat jakaantuneet eri puolille Suomea eri tutkinnanjohtajille.
Suuri osa jää kokonaan poliisin tietämättömiin
Esimerkiksi Helsingissä käsittelyssä on alle kymmenen juttua. Rikoskomisario Jouni Niskanen Helsingin poliisista sanoo, että suomen kielellä lähetetyissä viesteissä pyydetään rahaa Western Unionin kautta Lontooseen. Yhdessäkään Helsingissä tutkituista tapauksista rahaa ei olla lähetetty.
– Joku on saanut hälytyskellot soimaan. Tiettävästi yhdessä tapauksessa uhrit ovat jo menneet siirtämään rahaa, mutta henkilökunta on neuvonut harkitsemaan asiaa uudelleen, Broms sanoo ja jatkaa, että rahaa on pyydetty viesteissä aina noin kahden tuhannen euron edestä.
Bromsin mukaan uuden nettihuijauksen tunnistaa samalla tavalla kuin muutkin tyypilliset nettihuijaukset.
– Se, että pyydetään yllättäen rahaa. Silloin pitäisi jo kellojen soida. Tai jos tuttavuus ei ole niin läheinen, että rahanpyyntö olisi mitenkään luonnollista, niin silloin pitäisi olla erityisen tarkkana. Myös esimerkiksi takkuilevalla suomen kielellä kirjoitettu viesti saattaa olla yksi tunnusmerkki.
Bromsin mukaan arviolta yli puolet Suomessa tapahtuvista petoksista tehdään netissä. Keskusrikospoliisin mukaan kyse on jatkuvasti kasvavasta trendistä.
– Suuri osa näistä huijauksista jää kokonaan poliisin tietämättömiin. Näissä nettihuijauksissa ihmiset eivät välttämättä halua myöntää, että he ovat tulleet huijatuksi. Toinen syy, miksi poliisi ei välttämättä saa ilmoitusta, on se, että uhri saattaa kokea häpeää huijatuksi tulemisesta.
Suomen poliisin Facebook-sivuilla julkaistu grafiikka nettihuijauksen tunnistamiseksi: