Huumerikoksilla saatua omaisuutta pyritään jatkossa saamaan pois rikollisilta nykyistä enemmän. Tätä nykyä rikoshyöty jää useimmiten saamatta, koska hyödyn jäljittämiseen ei osata kiinnittää huomiota tarpeeksi aikaisessa vaiheessa tutkintaa. Kun poliisi alkaa kaivata rahoja, ne on yleensä ehditty jo käyttää uusiin huume-eriin tai siirtää organisaation johtajille ulkomaille.
Sisäministeriön poliisiosaston ylikomisarion Arto Hankilanojan arvion mukaan kaikesta rikoshyödystä noin neljäsosa saadaan perittyä rikollisilta. Huumepuolella määrä jää vielä pienemmäksi.
Suunnitelmana on, että kaikki maan huumetutkijat kävisivät läpi peruskoulutuksen talousrikollisuudesta, jotta rikollisten olisi entistä hankalampi kätkeä huumeista saatuja rahoja yrityksiin esimerkiksi rahan pesua varten.
Lisäksi eri alojen rikostutkijoita kannustetaan hyödyntämään ns. rikoshyötyryhmiä, jotka ovat tähän mennessä avustaneet lähinnä vain talousrikosten selvittelyssä.
Huumerikostutkinnassa otetaan myös käyttöön tulostavoitteet, joita talousrikostutkinnassa on käytetty jo vuosia. Tätä nykyä tavoitteena on, että kaikki maan talousrikostutkijat saisivat jäljitettyä 100 000 euroa rikoksilla saatua rikoshyötyä joka vuosi.
Hankilanojan mukaan tavoite tulee huumepuolella olemaan jonkin verran alle puolet talousrikostutkijoiden tavoitteesta, koska rahoja on siellä vaikeampi jäljittää. Tavoite on erilainen eri yksiköissä, koska esimerkiksi keskusrikospoliisin ja suurten kaupunkien poliisien tutkimissa jutuissa liikkuvat suuremmat rahat kuin pienemmillä paikkakunnilla.
"Jatkossa tavoitteet asettuvat käytännön tilanteen mukaan, koska vertailupohjaa ei ole. Jäljitetyn hyödyn määriä on laskettu joissain yksiköissä, mutta valtakunnallisia tilastoja siitä ei ole tähän mennessä tehty", selittää Hankilanoja.
Huumerikostutkijoiden koulutukset on aloitettu tänä vuonna ja niiden järjestämiseen on varattu rahaa myös ensi vuodelle. Ensimmäiset koulutukset ovat olleet viikon mittaisia kursseja.
Hyödyn vieminen jopa
tuomioita vaikuttavampaa
Hankilanojan mukaan huumerikosrahojen jäljittäminen on hankalaa, koska suurimmat rahat liikkuvat organisaatioiden ylätasolla eli usein ulkomailla toimivilla johtajilla. Kiinni saaduilla myyjillä on harvoin paljoa rahaa, koska huumeista saadut rahat ovat menneet uusien erien ostamiseen ja makeaan elämään.
Rikollisjärjestöt sijoittavat usein salakuljetuksella saadut rahat yrityksiin, jotka on perustettu rahanpesua ja muiden talousrikosten tekoa varten. Yritykset voivat olla esimerkiksi aliurakoitsijoita, jotka syntyvät ja kuolevat niin nopeassa tahdissa, ettei verottaja ehdi mukaan.
"Järjestäytynyt rikollisuus on tänä päivänä monialarikollisuutta, joka tulee entistä enemmän mukaan elinkeinoelämään. Yritys voidaan perustaa vain yhtä urakkaa varten. Alihankintayrityksiä käytetään esimerkiksi kuittikauppaan", selittää Hankilanoja.
Huumerikostutkijat tarvitsevat Hankilanojan mukaan uusia valmiuksia myös siksi, että monet aiemmin huumebisnekseen keskittyneet ryhmät ovat laajentaneet toimintaansa esimerkiksi alkoholin, tupakan ja tuoteväärennysten salakuljetukseen. Ylikomisario katsoo, että rikoksilla kerätyn omaisuuden ottaminen pois rikollisilta on tehokas keino suitsia rikollista toimintaa.
"On huomattu, että rikoshyödyn poisottamisella on erittäin suuri vaikuttavuus, monesti suurempi kuin itse tuomiolla. Rikoshyöty käytetään usein laittoman toiminnan pyörittämiseen ja laajentamiseen. Kun hyöty otetaan pois, toimintaa on vaikea pyörittää ilman rahaa", Hankilanoja sanoo.