Poliisi esti torstaina Latvian legioonalaisten muistokulkueen Riiassa ja pidätti ainakin 60 marssille yrittänyttä. Pidätettyjen joukossa oli myös kahden kansallismielisen järjestön johtajat.
Viranomaiset kielsivät legioonalaisia kulkemasta miehitysmuseolta kaupungin keskustassa olevalle vapauden muistomerkille. Kolme kansallismielistä järjestöä oli anonut oikeutta kulkueen järjestämiseen, mutta Riian kaupunki epäsi luvat peläten väkivaltaisia yhteenottoja.
Saksan asepuvuissa puna-armeijaa vastaan taistelleiden legioonalaisveteraanien muistopäivää on vietetty Latviassa vuodesta 1998. Näihin taisteluihin osallistui yli 100 000 legioonalaista, joista noin 60 000 kaatui tai kuoli myöhemmin Neuvostoliiton vankileireillä. Latviassa kiistellään yhä, sotivatko latvialaiset Saksan rinnalla vapaaehtoisesti vai pakotettiinko heidät siihen.
- Legioonalaiset eivät olleet natseja eivätkä fasisteja, eivätkä he suinkaan toivoneet natsi-Saksan voittoa. Nuoret miehet pakotettiin taistelemaan Saksan romahtamaisillaan olevalla itärintamalla. Kieltäytymisestä olisi rangaistu kuolemalla, sanoi Latvia-instituutin johtaja Ojars Kalnins.
Suomenkin lippu
liehui Riiassa
Muistokulkue on joka vuosi aiheuttanut jännitteitä ja usein myös väkivaltaa, sillä oikeiston ja vasemmiston ääriryhmät ovat käyttäneet tilaisuutta omiin poliittisiin tarkoituksiinsa. Tänä vuonna väkivaltaisuudet pystyttiin ainakin alkuillasta estämään, sillä poliisi ei päästänyt kulkuetta liikkeelle ja oli eristänyt jo edellisenä yönä vapauden muistomerkin.
Latvialaisten legioonalaisten muistoa vaalivien muutaman sadan hengen joukossa oli tänä vuonna poikkeuksellisesti myös virolaisia ja liettualaisia. Myös Suomen lippu oli samassa rintamassa Baltian maiden lippujen kanssa.
- Latvialaiset legioonalaiset taistelivat myös Suomen itsenäisyyden puolesta ja meidän on syytä kunnioittaa heitä, sanoi joukossa ollut espoolainen Risto Teinonen.
Jotkut virolaiset sanoivat tulleensa Riikaan siksi, että muistokulkue kiellettiin. He ihmettelivät, miksi Neuvostoliiton rinnalla taistelleiden muistaminen sallitaan mutta Saksan rinnalla olleiden ei.
- Meidän sanotaan elävän vapaassa Euroopassa, EU:ssa, mutta mitä vapautta tämä on, ihmetteli Tartosta Riikaan tullut Priit.
"Historiaamme vaikea ymmärtää"
Latvialaisten mieliä kuohutti torstaina myös presidentti Vaira Vike-Freibergan lausunto LNT -televisiokanavan aamuohjelmassa. Presidentti sanoi keskustelleensa joidenkin historioitsijoiden kanssa ja tulleensa siihen tulokseen, ettei maaliskuun 16. päivä ole muita päiviä kummallisempi.
Latvia kuten Liettua ja Virokin miehitettiin toisen maailman sodan aikana kolme kertaa.
- Tämän vuoksi historiaan perehtymättömien on vaikea ymmärtää historiaamme, sanoi Oljars Kalnins.