Keskusrikospoliisi (Krp) epäilee, että oululaisen Riihi-säätiön omistamat kiinteistöyhtiöt ovat käyttäneet vuokralaisten maksamia vakuusrahoja omiin menoihinsa. Menettelyä tutkitaan epäiltynä törkeänä kavalluksena.
Riihi-säätiön hallituksen puheenjohtaja Toivo J. Kanninen kiistää säätiön omistamiin kiinteistöyhtiöihin kohdistetut väärinkäytösepäilyt.
Kannisen mukaan yhtiöt ovat toimineet Suomen kiinteistöliiton ohjeiden ja suositusten mukaan.
"Kaikki vakuudeksi maksetut rahat on merkitty yhtiöiden kirjanpitoon erikseen niiden veloiksi vuokralaisille", Kanninen sanoo.
Kuluttajaviraston tulkinnan mukaan vakuus on vuokralaisen omaisuutta, johon vuokranantajalla ei ole oikeutta. Myös korko kuuluu vuokralaiselle. Poliisilla on asiasta samanlainen tulkinta.
"Sopimuskumppanin hyväksi vakuus voidaan käyttää vain ja vasta kun on kysymys sopimusrikkomuksesta", sanoo Kuluttajaviraston lakimies Jari Suurla.
Suuret rahat
Suurlan mukaan vakuus voidaan tallettaa esimerkiksi erilliselle vuokravakuustilille, johon kummallakaan osapuolella ei ole käyttöoikeutta ilman toisen suostumusta.
Vuokravakuuksiin liittyvässä keskusrikospoliisin esitutkinnassa rikosvahingon määräksi on arvioitu yli 600 000 euroa. Voimassa olevia vuokrasopimuksia on yli 700. Vakuudet vastaavat 1-3 kuukauden vuokraa.
Juttu on osa laajempaa Riihi-säätiön rikostutkintaa, joka on määrä saada loppulausunnolle tämän syksyn aikana.
Kanninen sanoo säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden toimineen Suomen kiinteistöliiton ohjeiden ja suositusten mukaan.
"Vuokralaisten kanssa on sovittu vakuudesta. Kaikki vakuudeksi maksetut rahasuoritukset on merkitty yhtiöiden kirjanpitoon erikseen niiden veloiksi vuokralaisille. Kaikki on nähtävissä tase-erittelyistä", Kanninen sanoo.
Vuokrasopimuksissa on myös maininta siitä, että vuokranantaja ei maksa vuokralaisille korkoa vakuudesta.
Poliisi pelottelee
Kanninen arvostelee poliisia pelottelusta ja vääristelystä sen lähetettyä kesällä epäilyksistään kertovan kirjeen säätiön vuokralaisille. Kirjeen liitteenä oli kuulustelulomake, johon he voivat asianomistajina kirjata korvaus- ja rangaistusvaatimuksensa.
"Vaatimalla korvauksia asianomistaja voi halutessaan varmistaa vuokravakuuden takaisinmaksun vuokrasuhteen päättyessä", sanoo Riihi-säätiön rikostutkinnasta vastaava rikoskomisario Seppo Rautava.
Hänen mielestään yhtiöiden menoihin käytettyinä vakuusrahat eivät välttämättä ole vuokralaisten kannalta riskittömiä.
Epäilyttävä menettely
Monelle vuokralaiselle poliisin kirje ja sitä seurannut Riihi-säätiön ja sen kiinteistöyhtiöiden nimissä lähetetty vastine tulivat yllätyksenä.
"Ei tässä oikein tiedä, mitä ajatella. Ei meille kukaan ole kertonut, mihin vuokratakuita on käytetty. Itse maksoin kahden kuukauden vuokraa vastaavan summan", sanoo eräs vuokralainen.
Hän haluaa pysyä nimettömänä, koska "asunto on viihtyisä ja hyvällä paikalla ja sen haluaa säilyttää".
Kanninen sanoo poliisin menettelyä "epäkorrektiksi ja epäilyttäväksi".
"On käsittämätöntä, että yhteistyökumppaneitamme lähestytään tällä tavalla", Kanninen sanoo.
Hän ihmettelee myös yhteydenoton marssijärjestystä.
"Olisi luullut, että säätiö ja kiinteistöyhtiöt olisivat saaneet kirjeestä myös tiedon - ja mieluummin ennakkoon", Kanninen sanoo.
715 postitetusta lomakkeesta poliisille on palautettu takaisin tähän mennessä runsaat 500. Rautava toivoo, että loputkin vuokralaiset palauttaisivat ne mahdollisimman pian. Muussa tapauksessa poliisi joutuu kutsumaan heidät henkilökohtaiseen asianomistajakuulusteluun.
"Lähetämme mielellämme kenties kadonneen lomakkeen tilalle uuden. Poliisiin voi ottaa yhteyttä numeroon 3137 133", Rautava sanoo.
Hän perustelee kirjeisiin turvautumista asianomistajien poikkeuksellisen suurella määrällä.
"Tällaisen joukon kuulusteleminen perinteisellä tavalla olisi hankalaa ja aikaa vievää", hän sanoo.
Rikoskomisario Seppo Rautava uskoo, että vuokravakuuksia koskeva esitutkinta saadaan valmiiksi syyskuun loppuun mennessä.