Poliisi epäilee, että Kansallismuseon maanantaisen räjähdyksen aiheutti viemäristä tullut metaanikaasu. Tutkimuksissa on selvinnyt, että räjähdys tapahtui hopeanäyttelytilan vieressä olevassa siivouskomerossa, jossa sijaitsee museon pääsähkökeskus.
Poliisi uskoo, että lattiakaivosta purkautui metaanikaasua pieneen ja tiiviiseen komerotilaan, minkä jälkeen komero räjähti sähkökeskuksen aiheuttamasta kipinästä. Metaani livahti tiloihin ilmeisesti sen takia, että viemärin tuuletushormisto oli jäätynyt paukkupakkasilla.
Räjähdykseen ei liity rikosta. Rikosylikomisario Kari Tolvanen kertoo poliisin varmistaneen, ettei kukaan aiheuttanut räjähdystä tahallaan. Tolvasen mukaan poliisilla ei ole syytä epäillä sitäkään, että räjähdyksen taustalla olisivat huolimattomuus tai laiminlyönti.
Räjähdys tapahtui maanantaina hieman kello 17:n jälkeen. Poliisi eristi alueen nopeasti ja aloitti tutkimukset, joita jatkettiin tiistain aikana. Kansallismuseo oli maanantaina normaalin käytännön mukaisesti suljettu.
Arvoesineillä ei ole vakuutusta
Kansallismuseossa oli räjähdyshetkellä henkilökuntaa. Kukaan ei kuitenkaan loukkaantunut voimakkaassa räjähdyksessä. Tiistaina museo oli avoinna hopeahuonetta ja viereistä rahakammiota lukuun ottamatta.
Poliisi lopetteli tiistain aikana tutkimuksiaan museossa. Tolvasen mukaan lopullinen varmuus räjähdyksen syystä saadaan muutaman päivän kuluttua. Sitten poliisissa päätetään, lähdetäänkö museoon jatkamaan tutkintaa. Räjähdysalue oli yhä tiistaina eristetty. Vitriinit olivat sirpaleina, ja lasikaapeissa makasi yhä paljon hopeaesineitä, osa hyvin repaleisina.
Vahinkojen on alustavasti arvioitu nousevan useisiin tuhansiin euroihin. Museon vaurioituneet osat ovat noin 200 neliön suuruiset. Museon esineitä ei ole vakuutettu, koska valtion omaisuutta ei vakuuteta.
-- Esineistö ja vitriinit on laitettava kuntoon valtion varoilla, Kansallismuseon ylijohtaja Ritva Wäre sanoo.
Hänen mukaansa koko esineistön tarkistamiseen menee paljon aikaa.
"Järkytys oli suuri"
Wäre sanoo, että myös talon rakenteita on tutkittava räjähdyksen jälkeen.
-- Teemme rakennusteknisiä tutkimuksia.
Wäreen mukaan tarkoituksena on selvittää, johtuiko räjähdys rakenteesta tai vaurioittiko se mahdollisesti niitä. Kansallismuseon rakennuttaja on Museovirasto. Ylijohtaja Wäre oli itse museossa, kun komerossa räjähti. Hän myös kuuli räjähdyksen.
-- Järkytys oli suuri. Ensimmäinen huoli oli se, että ihmisiä olisi räjähdysalueella. Näimme kuitenkin hyvät puolet, kun selvisi, ettei paikalla ollut ihmisiä ja esineistö säilyi näinkin hyvin.
Wäre korostaa vaurioiden olevan niin suuria, ettei rahasta edes kannata puhua samassa yhteydessä.