Poliisin valtuudet laajenisivat melkoisesti, jos sisäministeriön työryhmän tuorein esitys uudeksi poliisilaiksi hyväksyttäisiin sellaisenaan. Uudistusta valmistellut työryhmä esittää poliisille jopa oikeutta tehdä rikoksia peitetoiminnassa. Perustelujen mukaan rikos on jossain tapauksissa välttämätön, sillä muuten soluttautuneen poliisin turvallisuus voisi vaarantua.
Suomi säästyi aina 90-luvun alkuun kansainväliseltä rikollisuudelta. Sitten ulkomaiset rikollisliigat löysivät Suomesta rauhallisen kotipesän. Huume- ja väkivaltarikokset kasvoivat rajusti. Kotimaisia konnia ei juuri enää ole, tai sitten he ovat liittoutuneet kansainvälisten rikollisliigojen kanssa. Rikollisten joukkoon soluttautuneet poliisit ovat kiistatta monesti suoranaisessa hengenvaarassa.
Vaikka poliisille on perusteltua antaa laajat valtuudet väkivalta- ja huumerikosten tutkintaan, jossakin rajan täytyy kulkea. Poliisin tehtävänä on estää ja paljastaa rikoksia, ei tehdä niitä itse. Jos tälle tielle mennään, poliisit menettävät uskottavuutensa. Kansalaisten on kyettävä luottamaan poliisiin sataprosenttisesti. Poliisille ei voi antaa oikeutta tehdä rikoksia, vaikka niitä valvoisi valtakunnansyyttäjänvirasto tai mikä tahansa instanssi.
Tällä hetkellä huumeiden osto on kiellettyä, vaikka ostotarjouksen voi poliisi toki tehdä. Jatkossa poliisi voisi ostaa näyte-erän huumelastista. Valeosto laajenisi koskemaan myös varkauksia.
Työryhmän vaatimukset toki ymmärtää. Voi olla, että poliisi saa nykyisillä valtuuksillaan oikeuden eteen vain pikkurikollisia, ja pomot pääsevät livahtamaan karkuun. Rikollisorganisaation luottamus on kuitenkin hankittava jollakin muulla keinoin kuin osallistumalla esimerkiksi huumelastin kuljetukseen.
Muilta osin poliisin valtuuksien lisäys voi olla paikallaan. Tosin kiistaa on syntynyt siitä, että rikollisjärjestöön soluttautunut tai valeostajana toiminut poliisi voisi salata henkilöllisyytensä oikeudessa.
Vakavissa rikosjutuissa poliisilla tulee olla oikeus toimia todistajana ilman, että koko perhe joutuu hengenvaaraan. Syytetyn oikeudet tulevat turvatuiksi, jos syytetty voi tehdä todistajalle kysymyksiä, jos todistajan henkilöllisyys on tuomarin tiedossa eikä lausunto ole ainoa ainoa tai ratkaiseva todiste. Toinen asia on, kuuluuko muutos poliisilakiin vai oikeudenkäymiskaareen.
Poliisille on myös kaavailtu arveluttavaa oikeutta kuunnella puhelinta, vaikka ketään ei vielä epäiltäisi rikoksesta. Kuuntelun voisi aloittaa, jos on perusteltua syytä epäillä jonkun syyllistyvän terroristisessa tarkoituksessa tehtävään rikokseen. Siten ulkomaisista tiedustelulähteistä saatu vihje voisi johtaa puhelinkuunteluun.
paakirjoitus@kaleva.fi