Poliisi ampuu Suomessa harvoin, harvemmin kuin muissa Pohjoismaissa, kertoo ylikomisario Tapani Hack sisäasiainministeriön poliisiosastolta.
Vuoden 2004 tilastot eivät ole vielä valmiit, mutta vuonna 2003 poliisi käytti Suomessa ampuma-asetta noin 30 kertaa. Luvussa ovat mukana aseella uhkaukset ja varoituslaukaukset.
Ihmistä kohti joudutaan ampumaan noin 5-8 kertaa vuodessa joudutaan ampumaan henkilöä kohti. Vuonna 2003 kukaan ei kuollut poliisin ampumiin luoteihin. Hack muistelee, että edellisen kerran niin kävi vuonna 2002.
Keskiviikkoinen Oulun tapaus oli tänä vuonna toinen kerta, kun poliisi käytti ampuma-asetta.
Alkuvuodesta Länsi-Suomessa poliisia kohti ammuttiin pienoiskiväärillä.
Kun lopetuskäsky ei tehonnut, poliisi taltutti pienoiskiväärimiehen jalkaan ampumalla.
"Ryöstötilannetta ei tule edes mieleen, milloin olisi viimeksi ammuttu", Hack sanoo.
Tarkka selvitys
Oulun tapaus tutkitaan tarkkaan kuten aina, kun poliisi käyttää asetta. Tapauksista tehdään vähintään selvitys tutkimus- ja koulutuskäyttöä varten.
Oulun ryöstön rikostutkinnan yhteydessä selvitetään myös poliisin aseenkäytön perusteet, ase ja ampumatarvike sekä ampujan koulutus.
Tutkimuksen hoitavat jonkun muun piirin poliisi tai keskusrikospoliisi.
Ampuminen on poliisille stressaava tilanne, eikä sitä haluta pahentaa laittamalla tutut työkaverit tutkimaan. Toisaalta halutaan välttää kuvaa, että poliisissa kaverit tutkivat toisiaan.
"Jos on epäilyä poliisin tekemästä rikoksesta, siihen tulee automaattisesti syyttäjä tutkinnanjohtajaksi", Hack kertoo.
"Tuo kuulostaa siltä, ettei siinä ole ollut hirveästi vaihtoehtoja."
Viime talvena voimaan tulleessa asetuksessa ampuma-ase on poliisille korostetusti viimeinen voimankäytön keino. Jos siihen joudutaan, pyritään ampumaan raajoihin.
Vaikuttaa hätävarjelulta
Oulun tapaus vaikuttaa keskiviikkoillan tietojen perusteella Hackin mukaan menevän hätävarjelun puolelle, jonka yleispätevä lainsäädäntö koskee myös poliiseja.
Ampuma-aseen käyttö on niin harvinaista ja ihmiset niin erilaisia, ettei poliisille ole laadittu ohjeita jälkihoidosta. Hack kertoo, että nykyisin järjestetään lähes poikkeuksetta debfriefing-tilaisuus, jossa tilanteeseen osallistuneet saavat käydä jutun läpi.
"Siellä puhutaan asiat halki ja jokainen saa kertoa omista tunnoistaan."
Sairauslomalle ei asetta käyttäneitä automaattisesti laiteta, vaan työvuoroja ja -tehtäviä järjestellään poliisien oman työkunnon perusteella.