Poliisi ampui varhain keskiviikkoaamuna Joensuussa aseen kanssa liikkunutta miestä käteen. Tilanne sai alkunsa, kun hätäkeskus sai ilmoituksen mahdollisesti aseen kanssa liikkuvasta miehestä.
Poliisi löysi miehen Joensuun Reijolasta ja käski tätä luopumaan käsiaseestaan. Poliisin mukaan vuonna 1983 syntynyt paikkakuntalainen mies ei totellut käskyjä, vaan lähestyi poliisia uhkaillen. Mies uhkasi poliisin mukaan vahingoittaa aseella myös itseään.
Tilanteen seurauksena poliisi ampui miestä. Mies on sairaalassa, mutta tämän vammoista ei ole tarkempaa tietoa. Mies on vuonna 1983 syntynyt paikkakuntalainen.
Kukaan muu ei loukkaantunut tilanteessa.
Asian tutkintaa johtaa Salpausselän syyttäjänvirasto, ja tapausta tutkii Hämeen poliisilaitos.
Poliisi on käyttänyt asetta tänä vuonna useaan otteeseen. Viimeisin tapaus on lokakuulta Mikkelistä, kun poliisi ampui miestä jalkaan VR:n makasiinialueella. Mikkelin ampumistapauksesta on aloitettu esitutkinta.
Tänä vuonna kolme ihmistä on kuollut poliisin aseenkäytön seurauksena. Tapaukset tapahtuivat helmikuussa Tuusulassa, maaliskuussa Petäjävedellä ja nelostiellä Orimattilassa lokakuussa.
Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) tilastojen mukaan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana poliisin ampumaan luotiin on kuollut yhteensä seitsemän ihmistä. Tässä lukemassa on myös lokakuinen kohtaus Nelostiellä.
Ohjeet eivät ole muuttuneet
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kertoi STT:lle lokakuussa, että poliisin aseenkäyttölinjassa ei ole muuttunut mikään. Poliisi turvautuu Kolehmaisen mukaan aseeseen viimeisenä keinona.
Ampuma-asetta poliisi käyttää keskimäärin muutamia kymmeniä kertoja vuodessa. Poliisiammattikorkeakoulun mukaan vuosina 2003-2013 poliisilla oli yhteensä 385 aseenkäyttötilannetta, joissa ammuttiin yhteensä 122 laukausta.
Laukauksiin sisältyvät myös muun muassa varoituslaukaukset. Aseenkäyttötilanteeksi lasketaan, kun poliisi uhkaa aseella tai ampuu.
Viime vuonna poliisi teki hieman alle 100 000 kiinniottoa. Polamkin seurannan mukaan poliisi käyttää voimakeinoja keskimäärin kahdessa kiinniotossa sadasta. Voimakeinoja ovat esimerkiksi fyysinen voimankäyttö sekä etälamauttimen tai poliisikoiran käyttö.
Joka neljännessä tapauksessa voimankäytön kohteena olleella ihmisellä on ollut ase, teräase tai muu väline.