Poliisi käytti viime vuonna ensimmäistä kertaa peitetoimintaa, jolla tarkoitetaan soluttautumista ja tiedonhankintaa väärien asiakirjojen tai peiteltyjen rekisterimerkintöjen turvin. Myös valeostojen määrä lisääntyi viime vuonna.
Tiedot käyvät ilmi peitetoiminnan käyttöä koskevasta kertomuksesta, joka sisäministeriön on poliisilain mukaan annettava eduskunnan oikeusasiamiehelle vuosittain.
Peitetoiminta ja valeostot ovat kuitenkin yhä harvoin käytettyjä pakkokeinoja. Sisäministeriön mukaan peitetoimintaa käytettiin viime vuonna "hyvin rajalliseen määrään rikoksesta epäiltyjä".
"Täsmällisiä lukuja en pysty antamaan, mutta muutamista operaatioista puhutaan. Operatiivinen peitetoiminta on toistaiseksi ollut suppeaa", poliisiylitarkastaja Robin Lardot sanoo.
Valeostoista puolestaan tehtiin toistakymmentä päätöstä, joista alle kymmenen johti toteutuneeseen valeostoon. Poliisi sai valtuudet peitetoimintaan ja valeostoihin toissa vuonna, jolloin peitetoimintaa ei vielä aloitettu lainkaan ja valeostoja tehtiin vain yksi. Peitetoimintaa ja valeostoja on käytetty törkeiden huumausainerikosten tutkimisessa.
Lardotin mukaan näiden niin sanottujen epäkonventionaalisten pakkokeinojen käyttö on vielä niin aluillaan, että on hieman ennenaikaista arvioida niistä tutkinnalle koituvaa hyötyä.
"Jo tähänkinastisten tapausten perusteella ne ovat kuitenkin osoittautuneet arvokkaaksi lisäksi poliisin työkaluihin vakavan rikollisuuden torjunnassa", Lardot vakuuttaa.
Peitetoiminta tarkoittaa poliisin tiedonhankintaa ja soluttautumista, jossa paljastumisen estämiseksi käytetään harhauttavia tai peiteltyjä tietoja. Valeosto on poliisin ostotarjous laittomasta omaisuudesta tai esimerkiksi huumeista.