Paliskuntain yhdistyksessä ei tällä hetkellä nähdä tarvetta poropoliisin viran perustamiseen. Sen sijaan yhdistys on valmis antamaan tavallisille poliiseille koulutusta poroasioissa.
"Paliskuntain yhdistys on neuvontajärjestö, jonka toimintaan poliisiasiat eivät sovellu. Mutta jos johonkin toiseen organisaatioon halutaan perustaa poropoliisin virkoja tai kouluttaa nykyisiä poliiseja, me tietenkin jaamme heille tietoa", yhdistyksen toiminnanjohtaja Pertti Viik kertoo.
Kittilän nimismies Juha Tuhkala on pohtinut mahdollisuutta perustaa poropoliisin virka Paliskuntain yhdistyksen alaisuuteen. Hänen mielestään poliisi törmää usein ongelmiin, joissa se kaipaa poropuolen asiantuntemusta.
Tuhkala sanoo, etteivät poliisit pysty nykytilanteessa tarttumaan poronhoitosektorin asioihin niin laajasti ja nopeasti kuin olisi tarvetta. Hän toivoo, että Paliskuntain yhdistys selvittäisi yhdessä lääninhallituksen ja ministeriöiden kanssa mahdollisuudet perustaa yksi tai useampia poropoliisin virkoja.
Toiminnanjohtaja Pertti Viik ymmärtää hyvin, että poliisi kaipaa lisää tietoa ja taitoa poroasioiden hoitoon. Paliskuntain Yhdistys onkin valmis kouluttamaan poliiseja.
"Kaikkien intressi on, että tutkinta-asioissa olisi virkamiehiä, jotka tuntevat alan. Mutta poropoliisien sijoittaminen neuvontajärjestön organisaatioon ei tunnu luontevalta."
Viikin mielestä tilanne olisi toinen, jos poropoliisin luonne olisi enemmän neuvonnallinen. "Silloinhan se menisi meidän neuvojaresurssien puolelle, mutta silloin puhuttaisiin aivan eri asiasta", hän sanoo.
Paliskuntain yhdistyksellä on menossa koulutusprojekteja, joissa porotietoutta jaetaan esimerkiksi metsäammattilaisille. Poroasioista yhdistys haluaa jakaa tietoa myös kuntien viranomaisille.
Vaatimukset poropoliisin viran perustamisesta lähtivät Suomen pohjoisimmasta paliskunnasta Kaldoaivista, missä muutamat poromiehet ovat pyytäneet poliisia selvittämään, onko paliskunnassa rikottu poronhoitolakia. Heidän mielestään paliskunnassa tarvittaisiin poropoliisia, koska tavallinen poliisi ei ymmärrä poroasioista mitään.
Pertti Viikin mielestä poropoliisi-vaatimukset on Kaldoaivissa vedetty keskusteluun tavallaan sivuraiteilta.
"Paliskunnissa toimii normaali hallintomenettely. Asioiden hoitoon tyytymätön osakas voi tehdä ensin muutosesityksensä paliskunnan hallitukselle ja viedä tarvittaessa asiansa paliskunnan yleiseen kokoukseen. Jos kyse on esimerkiksi poroluettelosta, niin se on kevätkokouksen asioita. Jos osakas vieläkin tuntee kärsineensä vääryyttä, hänellä on mahdollisuus valittaa hallinto-oikeuteen", hän kertoo.
Kaldooaivin paliskunnan poroisäntä Vieno Länsman ei myöskään näe tarvetta poropoliisille. Hänen mielestään paliskunnan jäsenten väliset henkilökohtaiset erimielisyydet pitää pystyä sovittelemaan paliskunnan sisällä.
Sen sijaan eläkkeellä oleva Suomen viimeinen poropoliisi Olavi Alapuranen on pannut merkille, että virkavallankin apua tarvitaan paliskuntien sisäisten riitojen ratkaisemisessa. Hänen mielestään rikosasioissa poliisilta puuttuu poronhoidon asiantuntemusta, ja siksi koulutusta tulisi lisätä. Alapurasen havaintojen mukaan suurimmat erimielisyydet saavat alkunsa porojen vähentämisestä. Myös uudenaikainen porotalous ja nykyinen tukijärjestelmä ruokkivat eripuraa.
Olavi Alapuranen jäi eläkkeelle poropoliisin virasta kahdeksan vuotta sitten. Virkaa ei enää jatkettu, koska keskusrikospoliisilla ei ollut siihen tarvittavia rahoja.