HC Sopupelin pelaajien mielessä kangastelee sekajoukkueiden mestaruus suopotkupallon MM-kilpailuissa. Kuviot eli hienosti sanottuna pelikirja on opiskeltu kannesta kanteen.
Joukkueen veteraanipelaaja Jenni Markkanen voitti viisi vuotta sitten MM-pronssia naisten sarjassa. Markkanen saa valita joukkueen pukumättäältä kuivimman paikan. Ensikertalaiset Kimmo Valariutta ja Jenni Räihä joutuvat seisomaan Pölhövaaran Vuorisuon vetelikössä.
Vastustaja on alkulohkoa hallinnut FC Arwidsson. HC Sopupeli pelaa punaisissa, paitsi Jenni Räihä, joka on valinnut aamupäivän ensimmäiseen otteluun norsupuvun. "Sain sen vaihtamalla olueen", Jenni selittää.
Erän pituus on 10 minuuttia ja peli kestää kaksi erää. Veteraanit tietävät, että matka vaihtomättäälle on pitkä, jos ja kun reisilihakset pamahtavat maitohapoille upottavalla alustalla.
HC Sopupelin kärkimies hakee itselleen tukevan seisomapaikan vastustajan maalin edestä. Pallo pyörii keskialueella, mutta kärki väijyy paikallaan.
"Tomppa ei liikahdakaan tuolta, joten pelaamme 1-2-2 -kuviota", paljastaa Kimmo Valariutta. Ovelaa. HC Sopupelin pelikirjassa otetaan huomioon pelaajien ravintotottumukset ja paitsiosäännön puuttuminen.
Kuivahko kenttä sallii myös syöttöpelin. Märällä alustalla potkupallo puuroutuu neliraajaetenemiseksi.
HC Sopupeli hyökkää. MM-yleisö saa todistaa uutta kuviota, 5-0-0:aa, joka tunnetaan myös kaikki pöljänä ylös -hyökkäyksenä.
Suopotkupallon säännöt sallivat lievät nojaamiset, mutta tahallisista taklauksista ottelua seuraavan erotuomarin käsi käy taskulla ja kortti heiluu. Neljä pelaajaa makaa pallon vieressä, osin päällekkäin, mutta vihellystä ei kuulu. Massahyökkäys tyrehtyy.
Pääkaupunkiseutulaisista kootun HC Sopupelin pelikirja uppoaa suohon toisessa erässä. Pelaajat juuttuvat kiinni vääriin paikkoihin ja FC Arwidsson rankaisee armotta.
Kuurosade kastelee kentän ja pelaajat. Loppukiristä huolimatta tasoitusmaali jää tekemättä. "Hallitsimme ottelua, mutta pelialusta oli meitä vastaan", tiivistää Kimmo Valariutta ottelun kulun.