Velkasaneeraukseen yhdeksän vuotta sitten ajautunut Polar on saanut saneerausohjelmansa päätökseen. Yhtiön saneerausvelat on ohjelman aikana joko maksettu pois tai muutettu normaaleiksi yhtiön lainoiksi.
Saneerausohjelma päättyy muodollisesti vuodenvaihteessa.
Polarin omavaraisuusaste oli viime syyskuun lopussa yhtiön julkistaman osavuosikatsauksen mukaan tyydyttävät 29,8 prosenttia. Vuonna 1993 omavaraisuusaste oli noin neljässä prosentissa.
Saneerausvelkojen kokonaismäärä oli saneerausohjelmaa vahvistettaessa vuoden 1994 alussa runsaat 670 miljoonaa euroa (4 mrd.mk). Ohjelmassa puolet velasta muuttui korolliseksi vakuusvelaksi ja 219 miljoonaa euroa (1,3 mrd.mk) korottomaksi optiolainaksi.
Lopuista veloista puolet muutettiin vaihtovelkakirjalainaksi ja puolet vaihdettiin yhtiön osakkeiksi.
Suurimpia Polarin velkojia olivat kotimaiset liikepankit SYP ja KOP, mutta myös ulkomaisilla pankeilla oli Polarissa huomattavat saatavat. Alun perin ohjelmaveloista maksettiin pois pienemmät alle sadan tuhannen markan velat.
Muodollisesti velkoja ei ohjelman aikana leikattu tai annettu anteeksi. Sen sijaan koroissa ja maksujärjestelyissä tultiin velkojia vastaan.
Käytännössä saneerausohjelman päätös häämötti jo vuoden 1998 keväällä, jolloin sovittiin vuoden 1999 lopussa erääntyvän yli miljardin markan saneerausvelan muuttamisesta viiden vuoden pituiseksi normaaliksi luotoksi.
Kuluvan vuoden syyskuun lopussa yhtiöllä oli korollista velkaa 244 miljoonaa euroa (1,4 mrd.mk). Velasta normaalia korollista lainaa oli 209 miljoonaa euroa ja korollista pääomalainaa 35 miljoonaa euroa.
Rakennusyhtiö Polarin ajautumisessa velkasaneeraukseen oli taustalla kiinteistö- ja rakennusmarkkinoiden romahtaminen viime vuosikymmenen alkupuolella.