Pokkitörmän varhaishistoriaa on alettu kaivaa esiin Oulun Lyseon lukion pihalla. Kaivaukset alkoivat keskiviikkona kolmessa tutkimusojassa. Heti kättelyssä on selvinnyt, että paikalla on säilynyt niin sanottuja kulttuurikerroksia, jotka antavat tietoa Pokkitörmän asumisen historiasta, kaivausten johtaja, tutkija Titta Kallio museovirastosta kertoo.
Tavoite kaivausten osalta on löydösten myötä jo täyttynyt, Kallio iloitsee.
"Nyt selvitetään, mitä kulttuurikerrokset sisältävät", Kallio jatkaa. Kulttuurikerrokset ovat muodostuneet ihmistoiminnan myötä erilaisten rakennelmien jäännöksistä, esineistä, jätteistä ja maakerroksista. Pokkitörmällä erityistä mielenkiintoa herättää niin sanottu palokerros. Se on peräisin vuoden 1822 Oulun palosta ja sitä aiemmista tulipaloista, jotka ovat jättäneet maakerroksiin jälkensä.
Suuria "kulta-aarteita" ei ole odotettavissa, vaan löydöissä on kyse lähinnä erilaisten rakennelmien jäänteistä ja pienistä esinelöydöistä.
"Kulttuurikerroksista etsitään yleensä esineitä, jotka kertovat ihmisten elämästä. Pienet astian palaset ovat meille aarteita", Kallio vertaa.
Pokkitörmä oli 1600-luvulla rikkaiden porvareiden asuinpaikka. Vanhoista kartoista voi Kallion mukaan löytää tietoja, joiden perusteella pystyy päättelemään ketkä omistivat alueella taloja. Pokkitörmä oli vanhan Oulun ensimmäistä kaupunginosaa. Sen läpi kulki nykyisen Kajaaninkadun, entisen Ison Kirkkokadun kohdilla sijainnut pääkatu, jonka varrella olivat myös kirkko, tori ja raatihuone.
"Koska alueella asui rikkaita, todennäköisesti myös kolikoita löytyy. Ne ovat kuitenkin useimmiten satunnaisesti pudonneita, isoja rahakasoja paljastuu harvoin."
Jos koekaivaukset antavat aihetta, syksyllä kaivetaan lisää.
Lyseolaiset mukana
Lyseon pihalla tehtävät kaivaukset ovat sikäli harvinaisia, että niihin osallistuu myös koulun opiskelijoita. Kaivaustyö on liitetty osaksi koulun kaupunkiarkeologian kurssia. Lyseon toista luokkaa käyvä Julia Serova on arkeologiasta innoissaan.
"Ei tällaista tule lukiolaiselle usein vastaan, tämä on hieno elämänkokemus, tästä saa lisää tietoa. On tärkeää, että saa olla mukana", projektin tiedotukseen osallistuva Serova toteaa.
Serovan intoa ei latistanut edes se, että alun villit kuvitelmat vanhoista kellareista, ruumiista ja luurangoista vaihtuivat realismiin ja pieniin asioihin.
"Oikeastaan todellisuus lisäsi vain kiinnostusta, pienet löydöt tuntuvat nyt isoilta."
Virastotalolla jatketaan
Tulevan Oulun kaupungin uuden virastotalon tontilla Torikadun ja Aleksanterinkadun välissä tehdään myös tutkimustyötä.
"Nämä ovat virastotalon pelastuskaivauksia", tutkija, kaivausten johtaja Teija Oikarinen museovirastosta luonnehtii. Kaivaukset aloitettiin viime kesänä ja niitä jatketaan, koska maan alta paljastui mielenkiintoisia löydöksiä, kuten paikalla vielä 1700-luvulla sijainneen lammen täyttämisessä käytettyjä, hirrestä tehtyjä rakenteita ja erilaisten rakennusten jäänteitä.
"Nyt tutkimme mikä on ollut sellaisten rakenteiden tarkoitus."
