INARI
Talousvaikeudet ovat aja-neet myös muutaman Lapin kunnan miettimään kuntaliitosta. Maaherra Hannele Pokka pisti paremmaksi Lapin kuntapäivillä Saariselällä torstaina pohtimalla, pitäisikö parin sippikunnan yhdistämisen sijasta alkaa suunnitella kuntakenttään täysremonttia.
Hän kyseli, pärjättäisiinkö tulevaisuuden Lapissa nykyisen 22 kunnan sijasta seitsemällä?
Pokan mukaan kunnanjohtajien asenne kuntaliitoksiin on muuttunut merkittävästi.
"Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta hiljattain tehdyn kyselyn mukaan 70 prosenttia kunnanjohtajista suhtautuu kuntaliitoksiin suopeasti. Neljä vuotta sitten tehdyssä kyselyssä mielialat kuntaliitoksiin olivat paljon torjuvammat. Nyt enemmistö pitää kuntien määrää liian suurena. Tosin mielipiteet vaihtuvat jyrkästi, kun kysytään, mitä mieltä kunnanjohtaja olisi oman kuntansa liittämisestä toiseen. Tätä ehdotusta kannatti vain joka neljäs. Kyselytutkimus ennakoi, että kuntia tullaan liittämään yhteen, mutta onko näillä valtakunnallisilla luvuilla jotain merkitystä Lapille?"
Kuntatehtävät seutukunnille
Maaherra tiesi, että monet Lapin kunnanjohtajat ja myös luottamusmiehet kannattavat ajatusta, että osa kuntien nykyisistä peruspalveluista voitaisiin hoitaa ylikunnallisina - esimerkiksi seutukunnan voimin. Hän muistutti, että eri tyyppiset kuntayhtymät itse asiassa ovat suomalaisen kunnalliselämän arkipäivää.
"Miten toteutuu kunnallinen demokratia, jos valtaosa kuntien peruspalveluista on annettu seutukuntien hoidettavaksi? Seutukunnan päätöksentekijöitä ei valitse kansa vaaleissa kuten kunnanvaltuustoja. Viime vuosikymmenellä tehtyjen lainmuutosten jälkeen valtion valvontaa purettiin. Ajan henki oli, että parhaiten kunnallisten päätösten lainmukaisuutta valvovat kuntalaiset niillä keinoilla, mitä kunnallislaki heille antaa tai viime kädessä vaihtamalla vaaleissa valtuutetut, jotka eivät nauti heidän luottamustaan", Pokka sanoi.
Tänä päivänä kuitenkin arvioidaan, että kunnallinen itsehallinto on jäänyt lähes tyhjäksi. Sen jälkeen kun kunta on hoitanut lainsäädännöllä sille asetetut tehtävät, omaa rahaa tai päätösvaltaa kunnalle ei enää jääkään.
"Jos peruspalveluitten tuottaminen etääntyy kovin kauas peruskunnasta, kuntalaisten suora valvonta ja vaikuttaminen heitä koskeviin asioihin vaikeutuu. Perustuslakivaliokuntakin on puhunut demokratiavajeesta, joka syntyy, jos peruskunnan tehtäviä siirretään lakisääteisillä sopimuksilla tai yhtiöittämiselle ylikunnallisten tahojen hoidettavaksi."
Pokan mielestä Lapissa olisi viisasta miettiä ensin, mitä tehtäviä peruskunnista voitaisiin antaa seutukuntien hoidettavaksi.
Luonto tikanpojan pohjoiseen ajaa
Muonion kunnanjohtaja Aulikki Heinonen muistutti kuntapäivillä, ettei "pyörää ei tarvitse joka kerta keksiä uudelleen". Toisten onnistumisista kuten myös virheistä on lupa ottaa oppia.
Hän laskeskeli, että kymmenen viime vuoden aikana Lapin väki on vähentynyt vuosittain yhden Muonion kunnan asukasluvun verran - yhteensä liki kymmenen prosenttia. Ruotsin Norrbottenissa väkiluku on pienentynyt neljä prosenttia ja Norjan samankokoiselta alueella 0,5 prosenttia. Heinosen mielestä eroja ei selitä työnantajan sosiaaliturvamaksu tai sen poistaminen, vaan kokonaisuuteen vaikuttaa moni asia.
"EU:n läheisyysperiaatetta noudatetaan unioniin kuulumattomassa Norjassa meitä muita huomattavasti aktiivisemmin. Yksi keskeisimmistä kokonaisuuteen vaikuttavista tekijöistä siellä on kannustavien, kehittävien ja koulutusta vaativien työpaikkojen luominen naisille. Mihin nuoret naiset menevät, sinne miehet seuraavat perässä, se on luonnonlaki. Naapurissamme tätä ovat käyttäneet hyväkseen valtio, kunnat ja isot yritykset todellisia hajasijoituspäätöksiä tehdessään", kunnanjohtaja muistutti.