Totuus tulee ammattimiehen suusta. Ruotsalaisvahti Johan Backlund sanoi parisen viikkoa sitten, kuinka hän samaan aikaan on sekä vaikuttunut että hämmästynyt SM-liigan laajasta tasosta. Suomeksi sanottuna myös häntäpään joukkueet pystyvät haastamaan ja jopa voittamaan kärkipään joukkueita.
Ainakin Kärpät on joutunut katsomaan tätä karua totuutta silmiin liian monta kertaa. Esimerkiksi häntäpään HPK rouhi Kärpiltä 11 pistettä 15:sta mahdollisesta. Myös Ilves ja Tappara osasivat kaukalokiusaamisen jalon taidon.
Tämäkin totuus tulee Ruotsista. Elitserienin Djurgårdenissa alkukauden kiekkoilut nykyjokeri Josef Boumedienne vertailee, että ruotsalaisjoukkueille ei olisi mitään saumaa haastaa SM-liigan seitsemää parasta joukkuetta.
Ja mitä idemmäksi mennään, sitä kovemmaksi pelit käyvät. Kari Jalosen sanoin: SM-liiga on poikasten temmellyskenttä, kun taas KHL:ssä kaikki ovat miehiä. Jopa äijiä isolla Ä:llä.
On loputon makuasia, pelataanko Suomessa vai Ruotsissa parempaa jääkiekkoa, mutta kylmä fakta on se, että KHL on mennyt menojaan muutenkin kuin yli kymmenkertaisissa pelaajapalkkioissa.
Siellä menestykseen ei riitä, että on hyvä pelaaja tai osaava valmentaja. Reissukassissa pitää olla myös valtavat määrät henkistä kovuutta ja totaalista itsensä likoon laittamista ympäristössä, joka ainakin meille suomalaisille voi olla aika karu.
Kärpät törmäsi lauantaina juuri henkisen kovuuden puutteeseen, kun Lukko tuli kolmannessa erässä väkisin rinnalle ja ohi. Kysymys ei siis missään tapauksessa ole tuurista, vaan jokaiseen tehtyyn maaliin mahtuu valtavat määrät aitoa intohimoa ja halua voittaa.
Kärpät on pelannut joulutauon jälkeen kovalla ottelukohtaisella pistekeskiarvolla 1,89 ja helmikuun maaottelutauon päässyt jopa 2,0:aan. Mutta mistä kertoo, että viime viikko toi kolmesta ottelusta vain yhden pisteen? Tehtyjä maaleja oli neljä.
Pakkiosasto on toki lommoilla, mutta onko isossa kuvassa kysymys siitä, ettei bolla kestä?
Kärpät on juuri nyt kandidaatti numero yksi, kun haarukoidaan runkosarjassa seitsemänneksi sijoittuvan joukkueen nimeä.
SM-liiga voi talven pimeinä iltoina pahimmillaan tarjota karmeita ja tasottomia otteluita. Kun panokset kasvavat, ja intohimon aalto vyöryy ahnaana, otteluiden viihdearvo nousee uudelle tasolle. SM-liigan taso on riittävän korkea, mistä osoituksena on varsin tasainen pelaajavirta ammattilaisliigoihin itään ja Atlantin toiselle puolelle länteen.
Se myös esittelee vuosittain uusia tulevaisuuden tähtiä, joista tämän kauden esimerkeiksi kelvatkoot vaikkapa HIFK:n Markus Granlund, 18, ja Kärppien Ville Pokka, 17.
Vaikka Kärpät ei menestyisikään kevään pudotuspeleissä, seura voi pitää itseään jo yhtenä voittajana. Kärppien B- ja C-juniorit pelaavat finaalipaikasta, mikä on suora signaali juniorityön kantavuudesta.
Ville Pokasta tulee juhannuksena NHL:n ykköskierroksen varaus, vaikka hän ei fyysisesti ole vielä huippu-urheilija. Mutta Pokalla ovat ne tärkeimmät ominaisuudet luonnonlahjana. On pelisilmää ja peli-iloa. Ja oikea vaisto.
Lihaksia ja kestävyyttä ehtii hankkia myöhemminkin.
Henkisestä kovuudesta emme vielä tiedä. Mutta Pokka onkin vasta poikanen.