SODANKYLÄ Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pekka Aikio pitää saamelaisten maaoikeushistorian uuden selvitystyön käynnistämistä oikeusministeri Johannes Koskisen (sd.) esittämällä tavalla valtion varojen tuhlauksena. Aikion mielestä oikeustieteen tohtori Kaisa Korpijaakko-Labba on jo kiistattomasti osoittanut, että Ruotsi-Suomen saamelaisilla oli vielä 1700-luvun puolivälissä valtiovallan tunnustama omistusoikeus lapinkylien maihin ja vesiin. Sittemmin Korpijaakko-Labba on jatkanut tutkimustyötään tähän päivään asti ja myös raportoinut sitä kirjassaan "Saamelaisten oikeusasemasta Suomessa".
Hallitus esittää syksyn lisäbudjettiin 190 000 euroa kolmen vuoden aikana tehtävää saamelaisten maaoikeushistorian selvitystyötä varten. Asiasta kertoi oikeusministeri Johannes Koskinen Lapin radion haastattelussa viime viikon perjantaina. Samalla Koskinen kertoi, ettei hän aio antaa eduskunnalle Ylä-Lapin saamelaisalueen valtionmaiden hallintaa koskevaa lakiesitystä.
"Saamelaisten maanomistushistoriaa todella on jo tutkittu. Korpijaakko-Labban historiatutkimus on oikeushistorian alalla todettu huippututkimukseksi, eikä ole mitään syytä jättää sitä huomiotta. Mielestäni on törkeää, kun jotkut oikeusministeriön virkamiehet väittävät tohtori Korpijaakko-Labbaa jääviksi", Aikio sanoo.
Pekka Aikio muistuttaa, ettei tutkijaa ja tutkimusta tee jääviksi se, että lopputulos ei tyydytä valtion edustajia.
"Väitteillään oikeusministeriö politisoi tutkimusta. Valtion tulee ennen muuta riittävästi rahoittaa saamelaiskäräjille jo 1993 annetun maaoikeusselvityksen loppuunsaattamista eikä ryhtyä alan huippututkija sivuuttamalla käynnistämään sellaisia uusia maaoikeusselvityksiä, joilla se uskoo saavansa itselleen mieluisia tuloksia, hän sanoo.
Riitainen vastaanotto
Oikeusministeri Johannes Koskisen mielestä maaherra Hannele Pokan toimikunnan työhön perustunut Ylä-Lapin valtionmaiden hallintaa koskeva lakiesitys sai niin erimielisen vastaanoton, ettei asiaa kannattanut viedä tässä vaiheessa eteenpäin.
Ministeri moitti Saamelaiskäräjiä vaatimustensa tiukentamisesta kesken prosessin. Hän arvioi Saamelaiskäräjien taktiikan johtavan siihen, ettei Suomi voi ratifioida ILO:n alkuperäiskansasopimusta.
Pekka Aikio sanoo, ettei saamelaiskäräjät yllättynyt päätöksestä, itse asiassa se oli käräjien vaatimusten mukainen. Hänen mielestään oli ennakoitavissa, ettei Pokan toimikunnan esitys johda mihinkään. Asia karkasi lainvalmistelijoiden käsistä, eikä oikeusministeri Koskinen voinut muuta kuin luopua koko lakiesityksestä.
"Saamelaiskäräjät tulee jättämään jatkoesityksen, jossa asiaa katsellaan tarkemmin. Tällä eduskuntakaudella ei asiassa varmaankaan enää ihmeitä tapahdu", hän ennakoi.
Erehdykset tulee korjata
Pekka Aikio huomauttaa, ettei Saamelaiskäräjät ole ollut jarrumies, vaan se on Pokan toimikunnan työn alusta lähtien tuonut esille omat näkemyksensä niitä tiukentamatta. Hän arvelee, ettei käräjien edustajia työskentelyssä näköjään edes kuunneltu.
"Saamelaiskäräjät lähtee siitä, että lainsäädännön erehdykset tulee korjata. Olemme ehdottaneet lainsäädäntöä muutettavaksi siten, että valtion metsämaan, suojelualueiden ja yleisten vesialueiden kiinteistöluonne poistetaan", Aikio sanoo.
Muodollisesti Ylä-Lapin valtionmaat jäisivät vielä valtion omistukseen ja metsähallituksen hallintaan vuotta 1976 edeltäneen lainsäädännön mukaisesti, mutta metsähallituksen tuottovelvoite poistettaisiin saamelaisten kotiseutualueen osalta.
"Lisäksi metsähallitusasetuksesta siirrettäisiin saamelaiskulttuurin turvaamisvelvoite metsähallituslakiin, koska kansalaisten perustusoikeuksista on säädettävä laissa eikä asetuksessa. Nämä lainsäädäntömuutokset ovat maanomistustyöryhmän Saamelaiskäräjille tekemän ehdotuksen mukaan välttämätön alku niille toimenpiteille, joilla ILO:n alkuperäiskansasopimuksen ratifioinnin tiellä olevat esteet voidaan tulevaisuudessa poistaa", Aikio kertoo.